Taivaskeron kierros Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Onko Taivaskero sinulle jo tuttu päiväretkikohde? Omiin suosikkeihini lukeutuva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoilee upeita maisemia ja historiallisesti kiinnostavia kohteita: Suomen vanhimmasta kansallispuistosta löytyy myös Taivaskeron kierros, jonka huipulla sijaitsee vuonna 1952 pidettyjen olympialaisten muistomerkki.

Taivaskero (Himmelriiki), Muonio. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alkuperäinen osa, vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturi, jakaa Suomen vanhimman kansallipuiston tittelin yhdessä Pyhä-Luoston kansallispuiston kanssa. Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon yhdistettiin kuitenkin vuonna 2005 Ylläs-Aakenuksen suojelualue, minkä ohella alueen nimi muutettiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoksi. Samalla siitä muodostui Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistojen jälkeen.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueen ilma on Suomen puhtainta, jota erään tuntemani lapinmiehen mukaan vain porojen pierut hieman sävyttävät. Tämä on retkitarina Taivaskeron kierrokselta, jonka kuljimme kauniiseen ruska-aikaan ystäväni Jonnan kanssa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Taivaskero palkitsee maisemillaan.

Taivaskero Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Taivaskeron kierros Pallas-Ylläksen kansallispuistossa

Taivaskero eli Himmelriiki on Muoniossa, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevan Pallastunturin korkein laki, joka kurottaa 809 metriin merenpinnasta. Taivaskeron kierroksen huipulta avautuva maisema on myös yksi Suomen 27. kansallismaisemasta.

Karun kauniin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemaa hallitsevat tunturit ja niitä ympäröivät luonnontilaiset metsät ja suot. Näillä main kulkee lähes sata kilometriä Länsi-Lapin suurtunturiketjua, joita reunustavat arvokkaat vanhat taigametsät. Historia tietää kertoa, että noin kolme miljardia vuotta sitten Suomea halkoi Alppien kaltainen poimuvuoristo, jonka kuluneita juuria nykyiset tunturit ovat. Osa niiden kivilajeista on saanut alkunsa muinaisista tulivuorista: niiden jäljiltä löytyy Pallastuntureilla tummia vulkaanisia kivilajeja, amfiboliitteja.

Mikäli geologia kiinnostaa, lue myös juttu Kolista, Karelidien huipulta »

Vanhat kuusikot, luonnontilaiset suot ja tunturikankaat tarojavat mainion elinympäristön useille kasvi- ja eläinlajeille, vaikka karu Pallas-Yllästunturin ilmasto voisi antaa ymmärtää muuta. Lintujakin täällä tavataan jopa 150 eri lajia, joista pulmunen on valittu alueen tunnukseksi. Tuo parvissa leikkisästi pyrähtelevä, höyhenpuvultaan valko-musta ja laulultaan hyvin heleäsointinen lintu on myös varma kevään merkki.

Vaikka kasvit sietävät harvoin Pallas-Yllästunturin tunturiolosuhteita, uuvana on aivan omaa luokkaansa. Tiiviinä tuppaina kasvavan ja suuria valkoisia kukkia synnyttävän kasvin vahvat juuret pitävät sen tukevasti maassa, vaikka näillä Pallas-Yllästunturin leveysasteilla tapaavat tuulet välillä ulvoa niin, ettei ihminenkään sitä siedä.

 

Taivaskero Pallas-Yllästunturi
Taivaskeron kierros: Aurinkoinen retkipäivä Taivaskerolla, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

 

Taivaskeron kierros alkaa Pallastunturin luontokeskukselta

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Taivaskeron kierros alkaa Pallastunturin luontokeskuksen pihalla olevalta parkkipaikalta, jonne myös oman auton voi jättää retken ajaksi. Luontokeskuksesta voi tarvittaessa käydä ostamassa itselleen retkievästä sekä palkita itsensä Taivaskeron kierroksen päätteeksi kahvilla ja nisulla.

Mekin virailimme luontokeskuksessa ja täytimme samalla kansallispuistokyselyn, mistä kiitoksena saimme sierainparia kohden kahvilipukkeen. Se käytettäisiin heti Taivaskeron vaelluksen päätteeksi, tottakai!

Nakkasimme päiväreput selkään ja lähdimme nousemaan kohti historiallisesti mielenkiintoista, 8 kilometrin mittaista Taivaskeron kierrosta. Rengasreitti palaa huippujen kautta takaisin lähtöpisteeseen, eikä reitiltä voi eksyä. Halutessaan päiväretken voi vielä pidentää 7 kilometrin mittaisella Palkaskeron reitillä, mutta meille riitti tällä kertaa Taivaskero sekä sen aavat ja upeat maisemat.

 

Taivaskeron kierros
Taivaskeron kierros: Syksyn sävyjä Taivaskeron rinteillä, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

 

Ruska oli tuona päivänä leimahtanut koko Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja Taivaskerolla kauneimpiin sävyihinsä. Kaiken ikäisiä retkeilijöitä näkyi siellä täällä, vaikka Taivaskeron kierroksella nousua tuleekin 300 metrin verran. Polku on tunnettusti yksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituimmista kohteista. Myös porot viihtyvät Taivaskeron kierroksella ja näimme myös niitä retkemme aikana useita – jopa luontokeskuksen parkkipaikalla syyspäivää paistattelemassa.

Sää oli sopivan viileä omaan makuuni, en nimittäin pidä helteestä. Tänne tullessaan kannattaa varustautua tuulenpitävällä takilla, hansikkailla ja päähineellä, sillä Taivaskeron huipulla puhaltaa raikas ja aika ajoin kovaksi yltyvä tunturituuli.

Taivaskeron kierroksen alun pitkän mutta silti suhteellisen lempeän nousun jälkeen, siinä noin viiden kilometrin tietämissä, polku kaartaa kohti Taivaskeron huippua, joka myös näkyy koko reitin ajan. Sitä kohti!

Taivaskero Palla-Yllästunturin kansallispuisto

Taivaskeron kierros on selkeä polku, jolta ei voi eksyä.

Taivaskeron kierros
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevan Taivaskeron huipulta aukeavat komeat maisemat.

 

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevalla Taivaskerolla sytytettiin myös oma olympiatuli

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, Taivaskeron huipulla leimahti liekkeihin olympiatuli, joka sytytettiin keskiyön auringon säteistä vuonna 1952. Muistoksi tuosta historiallisesta urheilutapahtumasta on tunturin huipulle pystytetty myös musta graniittilaatta.

Olen kotoisin Hämeenlinnasta, jossa sijaitsevat Ahveniston harjut ja luontopolut ovat tulleet tutuiksi niin lenkkeilyn kuin retkeilyn merkeissä. Harjujen sylissä lepää Ahvenistonjärvi (jota kutsutaan myös Ahvenistoksi), jonka sanotaan olevan tiimalasinmuotoinen. Alempaan järveen ei kuitenkaan sukelleta, sillä sen vedenalaiset reunat voisivat sortua paineesta. Tiedä sitten pitääkö tarina paikkansa, vai halusivatko paikalliset sukeltavat vain kertoa hauskan tarinan meille, vielä silloin hyvin nuorille uimaan tulleille tytöille.

 

Taivaskeron kierros
Taivaskero. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston aavoissa maisemissa.

Taivaskero Pallas-Yllästunturi
Taivaskero huiputettu! Täällä sytytettiin myös vuoden 1952 olympiatuli.

 

Ahveniston Olympiapuisto, Hämeenlinna

Ahvenistonharjulla, aivan järven rannalla sijaitseva urheilu- ja ulkoilukeskus rakennettiin olympialaisia varten. Se nimettiin Olympiapuistoksi 2000-luvulla muistuttamaan Suomelle merkittävän urheilutapahtuman historiasta.

Olympialaissa kilpailtiin 19.7.-3.8.1952, ja Hämeenlinnassa järjestettiin nykyaikaisen viisiottelun lajit: ratsastus, miekkailu, ammunta, uinti ja juoksu. Avajaisjuhlallisuudet järjestettiin 20. heinäkuuta ja siitä eteenpäin hämeenlinnalaiset saivat nauttia kisatunnelmista viiden päivän ajan. Olympialippu liehui Ahveniston lisäksi myös Kaurialan urheilukentällä sekä Aulangolle perustetussa kisakylässä. Viidentoista osallistujamaan liput liehuivat rivistössä Aulangon golfkentän laidalla lähellä Katajiston kartanoa.

Voit lukea Olympiapuistosta lisää Hämeenlinnan verkkosivuilta.

Olympiatulen sytyttämisen muistomerkki. Taivaskero, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.

Taivaskero Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Taivaskero Pallas-Yllästunturi
Taivaskeron vaihtoehtoinen paluureitti näyttää tältä.

 

Taivaskeron vaihtoehtoinen paluureitti

Vietettyämme Taivaskeron huipulla hyvän tovin käännyimme Liisansatulan kohdalta alas vasemmalle johtavalle polulle, jota reunusti kaunis ja vielä varsin vehreä maisema. Taivaskeron varsinainen jatkosuunta laskeutuu Vatikurun reunaa ja kaartaa ohi Laukukeron huipun, mutta halusimme yhteistuumin lähteä katsomaan, miltä vaihtoehtoinen reitti näytti. Ja kyllä kannatti!

Löysimme pian iloisesti alas tunturinkuvetta soljuvan puron. Päätimme pitää tuossa tuulensuojaisessa kohtaa lyhyen tauon ja täyttää kuksat kirkkaalla ja puhtaalla vedellä. Jonna on niin ystävällinen ja ajattelevainen, että hän tarjosi tuulen kylmettämää suklaata myös ohikulkijoille.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Taivaskeron rinnettä valuva pieni puro kasvoi pian solisevaksi virraksi. Sitä reunustivat kullankeltaisina hohtavat vaivaiskoivut ja punaiset ruohokanukan marjat. Kauempana horisontissa satoi, katajat kumarsivat tunturin ylhäisyydessä, ja minä mietin, miten missään voikaan olla näin kaunista.

 

Taivaskero Pallas-Yllästunturi
Taivaskeron kierros, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.

Taivaskero Pallas-Yllästunturi
Iki-ihana Taivaskero, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.

 

Muistutan ihmisiä aina välillä vilkaisemaan myös taakseen, tein niin Syötteen kansallispuistossa järjestämilläni luontokuvauskursseillakin. Näin upealta (kts. alla oleva kuva) tuo pieni ja matala tunturijoki näytti olan yli vilkaistessaan. Taivaskeron huipulta aukeavien maisemien lisäksi juuri tuo kyseinen näkymä jäi yhdeksi omista suosikeistani.

Jonnaa lainatakseni, Taivaskeron kierros Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevan Taivaskeron “pyöreäpäisen jättiläisen otsalle” oli ikimuistoinen kokemus.

Taivaskeron kierros Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Taivaskero tarjoili ruskan loimotusta ja sävyjen loistoa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoaa monenlaista nähtävää

Kauas horisonttiin jatkuvista erämaisista maisemistaan ja kauniista luontopoluistaan tunnettu Pallas-Yllästunturin kansallispuisto hurmaa retkeilijän kaikkina vuodenaikoina. Olen retkeillyt täällä niin yöttömässä yössä, ruska-aikaan, talvipakkasilla ja kevään taas koittaessa. Jos minun pitäisi nimetä suosikkini kaikista vierailemistani lähes 30 kansallispuistosta, Pallas-Yllästunturi olisi ehdoton ykkönen.

Muita Pallas-Yllästunturin alueen tarinoita:

Sielun-matkalla Särkijärven Majoille ja Veli Koljosen ateljeeseen »
Noitarumpu soi ja Jerisjärven siiat laulavat »
Pyhäjoen luontopolku Pallasten helmoilla »
Hirven kuiskaus ja herkkuja luonnosta »
Torassieppi – vastuullista luksuslomailua Muoniossa »
Ei visiitillä, vaan kylässä Muoniossa »
10 vuodessa Punaisenhiekan autiotuvalle

Lisätiedot ja linkkivinkit:

Pallastunturin lähireitit, Metsä.fi

Muista myös Retkietiketti

Lue myös

Lue lisää Suomen kansallispuistoista

Kyllä kiitos!

Suomen kansallispuistot – kauneinta kotimaata

Kansallispuistot suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja maamme komeimpia metsiä, järviä, suoalueita, kallioita, luolia, kuruja, tuntureita ja laajoja erämaita. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia matkakohteita, joissa vierailtuaan tajuaa, ettei Suomesta tarvitse lähteä toisaalle.

Suomen kansallispuistot ovat jo useamman vuoden ajan lukeutuneet tekemieni lyhyempien päiväretkien sekä pidempien vaellusten kohteiksi. Silti minulta kesti lähes kymmenen vuotta ymmärtää, ettei kotimaasta tarvitse lähteä kauas: kaikki, mitä tarvitsee, on lähellä – tai vähintään 1000 kilometrin ajomatkan päässä, toki riippuen siitä, missä asuu.

Olen leikkimielisesti haaveillut ehtiväni kiertää elämäni aikana kaikki Suomen kansallispuistot ja tiedän, että samasta tavoitteesta haaveilee myös moni siellä ruudun toisella puolen. Mutta mikä sen mukavampi harrastus kuin tutkia kotimaan kauneimpia kansallispuistoja ja niistä löytyviä monipuolisia luontokohteita! Metsissä ja erämaissa on tilaa meille kaikille, minkä vuoksi kannustan aina kaikkia lähtemään luontoon ja tutkimaan mahdollisimman monta kansallispuistoa, sillä niistä jokainen tarjoaa jotain hyvin omanlaistaan.

Suomen luonnon rikkaus on mittaamaton, sillä täältä löytyy nähtävää loppuelämän ajaksi.

Kansallispuisto-oppaat

Haluatko lukea lisää Suomen kansallispuistoista? Klikkaa siinä tapauksessa alla olevia kuvakkeita, joista kukin johdattaa sinut yhteen Suomen 40 kansallispuistosta.

Mukavia retkiä ja vaelluksia!

Ennakkohinta

Luovan kirjoittamisen verkkokurssi alkaa 02/2021

Lue lisää

Uutiskirje

Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit sekä helmiä arkistojen kätköistä.

Privacy Preference Center