Valkoisen pilven vuorella

Kadonneiden suuruudenaikojen tarinat elävät edelleen tällä vihreällä vuorella, jota valkoiseksikin kutsutaan.

Kun Jingtain mestari aikoinaan rakennutti Buddhan temppelin Baiyun-vuorelle, alue oli hyvin kuiva. Huolensa ilmoille ilmaisseena mies ei tiennyt, että raivokas tiikeri kuulisi kaiken. Munkin rukoillessa temppelissä ilmestyi kissaeläin hänen luokseen, ponkaisi korkealle pyörähtäen ilmassa ympyrän, ja kun valtavan vahvat tassut pamahtivat vasten hiekkaa tärisivät laakso ja vuori niin että maanpintaan ilmestyi halkeamia ja halkeamista syntyi puroja.

Samalla kuului koiran ulvontaa, johon tiikeri yhtyi karjuen. Buddhalainen säikähti ja pelkäsi hartaan seremoniansa keskeytyvän. Ja vaikka häntä pelotti, hän onnistui pysäyttämään molemmat eläimet katsomalla heitä tuimasti silmiin, minkä seurauksena vuoren kivet halkesivat ja molemmat eläimet kivettyivät ikiajoiksi.

Siitä päivästä lähtien jokaisessa temppelissä on virrannut pieni puro, ja vuorelta löytyvät edelleen sekä tiikerille että koiralle omistetut kivipatsaat.

Olin suunnitellut matkani alkuun päiväretkeä Valkoisen pilven vuorelle, jonka juurella sijaitseva rehevä Yuntain puutarha oli kuuleman mukaan myös näkemisen arvoinen.

Sinä aamuna hotellin vastaanotossa työskennellyt nainen ei puhunut englantia, mutta kaksi kiinalaista – omaa kotimaataan tutkivaa turistia – ystävällisesti auttoivat minua Baiyun-vuorelle päästäkseni.

“Voisitteko viedä minut Yuntain puutarhaan, kiitos!” luki minulle kiinaksi kirjoitetussa paperilapussa, jonka ojensin lennosta nappaamalleni taksikuskille. Parinkymmenen minuutin matka maksoi noin 20 jeniä eli vajaa kolme euroa.





Ei näitä vuoria turhaan kutsuta Guangzoun keuhkoiksi.

Vedin omani täyteen huomattavasti raikkaampaa ulkoilmaa jo paikan porteilla, ja ojensin lipunmyyntikojun naiselle 20 jenin setelin (noin 2 €). Sisäänpääsy puutarhaan maksoi saman verran, kuin ylös vuorelle kulkeva yhdensuuntainen funicular-matka. Eteläisten taivaiden ensimmäinen vuori eli paikan korkein huippu Mozing Ridge nousee 382 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Tämä Guangdongin provinssissa ja Guangzoun koilliskulmasta alkava 30 huipun vuorijono, Baiyun-vuori sekä Yuintain puutarha ovat kaunis ja vierailemisen arvoinen luontokohde, joka päivää historiansa Hanista alkaen Jin-, Tang-, Song- ja Ming-dynastioiden ajoille niin juhlallisena, uskonnollisena kuin puhtaasti vapaa-ajan sekä mielen ja meditoinnin kohteena. Yli 120 000 neliökilometrin alueelle levittäytynyt kasvio kattaa yli 200 lajiketta ja harvinaisuutta.

Upea neljän vuodenajan puutarha tarjoaa kaiken kaikkiaan 14 näköalapaikkaa, joilta voi ihailla alueen luontoa, vuoria sekä miljoonakaupungin skylinea.

Yuntain puutarhan lammessa uiskentelee parvi punaisia karppeja, jotka käyvät haukkaamassa pintaa hyönteisherkun toivossa. Pienet purot solisevat kaikkialla. Koko aluetta leimaa tuoksullaankin huumaava ruusulaakso, jossa vietin vapaapäivääni pitkän tovin alueen puutarhurin työskentelyä seuraten. Suihkaus vaan ja kuolleet lehdet oli pyyhitty kasaan pitkistä oksista sidotulla harjalla. Tuo leveään lierihattuun ja tummanvihreään työasuun pukeutunut nainen näytti nauttivan työstään.

Ja niin olisin varmasti nauttinut minäkin, omasta kukkakaupasta ja puutarhasta kun olen haaveillut jo vuosia.

Yuntain puutarha ja Valkoinen vuori

Paikan päälle pääsee helpoiten ja nopeiten taksilla. Metrolinja numero 6:n Yide Liun pysäkiltä alkanu taksimatka kustansi yhdensuuntaisena 30 jeniä. Bussit ovat edullisempia, mutta taksi on silti suositeltava vaihtoehto. Puistossa ja vuorella oleskeluun sopii varata vajaa puolipäivää, ja reppuun kannattaa pakata evästä ja paljon juotavaa. Meno-paluu huipulle kustantaa noin 50 jeniä, sisäänpääsy puutarhaan 10 jeniä. Paikka on auki 8–17.