Tähtikuvaus: Vinkit tähtivalokuvaukseen ja revontuliin

Ota talteen helpot vinkit tähtivalokuvaukseen!

”Be fearless in the pursuit of what sets your soul on fire.”

Sain ensimmäisen pokkarikamerani viidennen luokan keväällä, filmiä syövän Canon A1 -järjestelmäkameran muutamaa vuotta myöhemmin. Nykyisin kuvaan Canon EOS R -rungolla ja Sigman Art-sarjan objektiiveilla.

Intohimo ja halu oppia uutta ovat vieneet eteenpäin rakkaassa harrastuksessa. Sen vuoksi myös yötaivas on tullut mukaan kuvioihin ja vienyt yöuneni lopullisesti.

Tässä artikkelissa nähtävät tähtikuvat olen taltioinut Itävallan ja Italian road tripeiltä, Bosniasta ja Suomen Lapista.

Toivottavasti näistä vinkeistä on iloa ja hyötyä myös sinulle syksyn tummenenvia iltoja ja tulevaa talvea varten!

Italiasta Bosniaan

Vasen kuva on taltioitu Lago di Sorapikselta Pohjois-Italiassa, oikeanpuolinen Sutjeskan kansallispuistossa Bosniassa.

Harmillisesti blogi pakkaa kuvia jonkin verran, joten kuvanlaatu on hieman rakeinen, vaikka kuvat oikeasti teräviä ovatkin.

Saatte kuitenkin varmasti käsityksen siitä, miten hyviä single frame -kuvia (eli yhden kuvan kuvia) tähtitaivaasta pystyy ottamaan, vaikka toki kuvien stäkkääminen (monta kuvaa päällekäin) vie tähtikuvat aivan toiselle tasolle.

Tällaisia tähtikuva kannattaakin vilkaista ystäväni Ollin Instagram-tililtä, jotka ”maitomestari” on taltioitunut ympäri maailmaa.

Ensimmäiset tähtikuvat

Nappasin ensimmäisen tähtikuvani (yllä) muutama vuosi sitten osallistuessani riippumattoretkeilijöiden syysmiitille Nuuksioon.

Sää sattui tuona iltana suosimaan, ja linnunradan pystyi erottamaan paljaalla silmällä. Kameran asetukset eivät kuitenkaan ensikertalaista armahtaneet, minkä vuoksi jouduin tekemään suhteettoman paljon työtä yllä olevan otoksen eteen (jota on käsitelty liian paljon, mutta olkoot mukana huonona esimerkkinä).

Kuva on kasattu muistaakseni neljästä eri kuvasta.

Nykyisin yksi kuva riittää, eikä kamera edes ole muuttunut – vain kuvanlaatu ja kuvienkäsittelytaidot ovat ajan myötä parantuneet.

Ajattelinkin, että julkaisen vertailukohteeksi myös alkuperäisiä ja käsittelemättömiä valokuvia, jotta saatte paremman käsityksen siitä, mitä kaikkea kameran oikeaoppisilla asetuksilla pystytään saamaan aikaan.

Tähtien kuvaaminen järjestelmäkameralla

Tähtikuvaus vaatii kamerakalustolta tiettyjä manuaalisia asetuksia: ISO-lukua pitää pystyä muuttamaan asteikolla 3200–6400, valotusaikaa 15–30 sekunnin välillä. Mikäli kamerastasi ei tällaisia lukemia löydy, voit soveltaa vinkkejä kamerasi maksimiluvuilla.

Objektiivina kannattaa suosia valovoimaista laajakulmaa, jonka aukko on mallia f/2.8 tai maksimissaan f/4.5, sillä yli f/4-aukolla otetut kuvat alkavat olla melko tunkkaisia (valovoima ei riitä). Kannattaa myös muistaa, että mitä pidempään joudut kuvaa valottamaan, sitä enemmän tähdet alkavat venyä tikuiksi. Ihannekuvassa tähdet ovat aina neulanteräviä pisteitä.

Objektiivin polttovälin olisi hyvä sijoittua 14–24mm välimaastoon. Omasta kamerarepustani löytyy Canonin EOS R järjestelmäkamera ja Sigman 14–24mm f/2.8 -laajakulmaobjektiivi, jolla kuvaan tähtiä pääsääntöisesti f/2.8:n aukolla. Aiemmin kuvasin paljon myös Canonin 16–35mm f/2.8 -laajakulmalla. Vastaava kroppikennon putki voisi esimerkiksi olla Sigman EOS 10–20mm f/3.5 tai paljon käytetty ja pidetty Samyang 14mm f/2.8 -objektiivi.

Tähtikuvausta varten on hyvä hankkia kunnollinen otsalamppu: kirkkaalla valolla voit maalata maisemaan muotoja sekä tarkentaa kuvattavan kohteen. Jos otsalampusta (tai taskulampusta) löytyy lisäksi punainen valo, voit käyttää sitä operoidessasi kameran asetuksia, sillä kuten pimiössäkin työskennellessä ei punainen valo pilaa valokuvia.

Tukeva kamerajusta eli tripod on jokaisen tähtikuvaajan luottokaveri. Ilman kamerajalkaa kamera tule asettaa tukevalle tasolle, esimerkiksi kiven tai repun päälle. Helpointa ja varminta on kuitenkin kuvata kunnon jalustalta, jolloin saat myös säädettyä valokuville halutun kulman.

Puhelimeen (iOS) kannattaa ladata maksuton Star Walk 2 Free -sovellus, jolla pystyt paikantamaan linnunradan sijainnin sekä tiedät, mitkä tähtikuviot valokuvissasi esiintyvät.

Kameran asetukset tähtikuvaukseen ja tähtikuvauksen valotusaika

ISO 2500-5000, aukkona f/2.8, 10-20 sekunnin valotusaika. Siinä suosimani asetukset tähtikuvaukseen.

Valotusaika kannattaa pitää maltillisena, sillä mitä pidempää valotusaikaa käytät, sitä epätarkemia tähdistä tulee maapallon pyörimisliikkeen johdosta. Toisin sanoen, tähdet alkavat venyä 20-30 sekunnin (ja yli) valotusajalla pieniksi viivoiksi, jolloin niiden pistemäisyys katoaa.

Edellä mainittujen asetusten lisäksi vähintään yhtä tärkeää on kuvattavan kohteen tarkennus, joka onnistuu helpoiten minkä tahansa valonlähteen avulla.

Jos kuvattavasta kohteesta löytyy esimerkiksi talo, kirkas tähti tai kauempana horisontissa taskulampun kanssa seisova kaveri, napsauta kamera live view -tilaan ja zoomaa niin lähelle (10x) valonlähdettä kuin mahdollista. Tarkenna käsin niin että kohde on terävä, minkä jälkeen napsauta live view -tila pois päältä. Valmista!

Voit myös osoittaa taskulampulla puiden oksia ja tarkentaa kuvan manuaalisesti oksistoon.

Tähtien tarkentaminen ilman valonlähdettä

Jos valonlähdettä ei löydy luonnosta eikä repusta, tarkennuksen voi myös säätää käsivaralta. Huomioi, että tämä tapa on kuitenkin todella hankala.

Käsivaralta säätäminen tarkoittaa sitä että pidät kameran koko ajan samassa asennossa, säädät objektiivin äärettömään ja otat kuvan, katsot miltä kuva näyttää, tarkennat lisää, otat uuden kuvan, tarkennat lisää ja jatkat tätä samaa niin kauan, kunnes kuvasta tulee tarkka.

Homma on juuri niin aikaa vievää ja hermoja raastaavaa kuin miltä se kuulostaa. Suosittelen siis ehdottomasti otsalampun käyttämistä.

Kun olet löytänyt oikean tarkkuuden, valitse kameran asetuksista ajastin (2 tai 10 sekuntia). Ajastimen avulla varmistat, ettei kuva tärähdä. Voit myös käyttää kaukolaukaisinta, mikäli sinulta löytyy sellainen.

Linnunradan eli ”maidon” kuvaaminen Suomessa

Linnunrata näyttäytyy maailmalla eri tavoin. Suomessa galaksin kaunein kohta pysyttelee horisontin takana ympäri vuoden, mutta jo Keski-Euroopassa pääsee kuvaamaan koko komeutta.

Suomessa linnunradan ”kausi” alkaa syyskuussa iltojen pimetessä.

Helsingin lähellä hyviä paikkoja linnunradan kuvaamiseen ovat Porkkalanniemi, Inkoon Kopparnäs sekä Sipoon ja Nuuksion kansallispuistot, joissa päästään jo riittävän pitkälle valosaasteen ulottumattomiin.

Kuvauspaikkaa suunnitellessasi voit käyttää apunasi myös valosaastekarttaa, joka kertoo Suomen ja muun maailman pimeimmät tähtikuvauspaikat.

Myös ihan perinteinen kalenteri ja säätiedote on ystävä: täysikuu valaisee liikaa, minkä vuoksi tähtikuvausretket kannattaa suunnitella puolenkuun ja uudenkuun tienoille.

Tarkkaile myös Ilmatieteenlaitoksen pilvikarttoja, jotta et tee hukkareissua taivaan ollessa sakean verhon peittämä.

Tähtikuvaus ja tähtikuvien käsittely Lightroomissa

Tähtikuvaus on kiehtovaa, innostavaa ja yöunet vievää puuhaa, jossa vaivannäön palkinto mitataan miljoonissa.

Tähtikuvia voi käsitellä monella tapaa. Kaikki riippuu siitä, kuinka värikkäitä, realistisia tai taiteellisia kuvistasi haluat.

Avaruus itsessään on niin kiehtova asia, ettei kuvien retusointi ja sävyjen käsittely haittaa ketään noin muutoinkin mystisessä aiheessa. Ja sitä paitsi, ovathan kaikki NASA:n kuvat värikkäiksi käsiteltyjä, sillä avaruus itsessään on hyvin väritön.

Mutta katsotaanpa nyt niitä asetuksia!

Alla olevan kuvan tekniset tiedot ovat ISO 5000, f/2.8 ja 30 sekunnin valotusaika. Vasemmalla näet suoraan kamerasta tuodun RAW-kuvan ilman minkäänlaista käsittelyä, kun taas oikealla edustaa pienesti tuunattu valokuva. Tätä kuvaa olen säätänyt Lightroomissa ainoastaan aavistuksella Dehazea (+75), mikä tuo automaattisesti sinisen sävyjä esiin.

Lopullista kuvaa käsittelisin toki hieman lisää, mutta tämän kuvaparin tarkoituksena on lähinnä demota raakakuvan ja jo kevyesti muokatun kuvan huimaa eroa.

Toisessa esimerkissä (alla) näet kuvasarjan vasemmassa reunassa käsittelemättömän raakakuvan, keskellä Dehaze-työkalun avulla taivasta korostetun valokuvan sekä kolmantena oikealla sellaisen, jossa on kevyesti käsitelty linnunradan sävyjä taittumaan turkoosiin.

Vaikka tässäkään tapauksessa kuvaa ei ole kovin paljon käsitelty, ero reunimmaisten välillä on selkeä.

Tähtikuvaus ja ympäristö

Kun kuvaat tähtiä, mieti aina myös ympäristöä.

Linnunrata itsessään on kaunis, mutta kuvista tulee mielenkiintoisempia, kun sijoitat niihin vuoret, puita tai vaikka valaistun teltan. Pakkaa siis retkireppuun ylimäärinen telttavalo, taskulamppu tai vaikka tunnelmaa tuovat keijuvalot, joilla herätät majoitteen henkiin.

Jos haluat kuviisi sekä valaistun teltan että tähtitaivaan, ota molemmat kuvat erikseen ja liitä ne yhdeksi Photoshopissa.

Olen kerännyt tulevia yökuvausretkiä varten Pinterest-kansiota, josta sinäkin voit hakea inspiraatiota tuleviin kuviisi.