Pohjois-Norjan kymmenen huikeaa luontokohdetta

Komeilla kanjoneilla, kirkkailla virtavesillä ja toisesta maailmansodasta selvinneillä kalastajakylillä on erityinen paikka sydämessäni.

Ja kuten moni muukin, rakastan Norjanmeren aavoja maisemia, turkooseja laguuneja ja niiden valkoisena hohtavia hiekkarantoja, maan rikkonaiselle rannikolle rakennettuja majakoita. Vesiputouksia ja vuonoluontoa.

Luontokohteista suosin lyhyempiä päiväretkiä, jotka tarjoavat kävijälle jotain erityistä – ja juuri näistä edellä mainituista kohteista listaan sinulle suosikkini tässä jutussa.

Totta puhuakseni TOP10-listat voivat olla toimittajalle haastavia, etenkin kun alueena on koko Pohjois-Norja. Sen vuoksi otin listan mahdollisuutena kertoa nimenomaan niistä luontokohteista, jotka ovat sykähdyttäneet minua, tavalla tai toisella.

Kohteet olen merkinnyt myötäpäivään; en paremmuusjärjestyksessä vaan kunnioituksesta aikaa kohtaan, jota me kaikki vain lainaamme. Siksi toivon, että sinulla on elämäsi aikana ja tulevilla Norjan-matkoillasi mahdollisuus vierailla näissä upeissa luontokohteissa.

Aloitetaan vinkit Pohjois-Norjan eteläpäästä, Helgelandissa sijaitsevasta luonnon omasta marmorilinnasta.

Luontokohde on juuri niin huikea, kuin nimi antaa ymmärtää. Marmorslottet eli Marmorilinna on uniikki nähtävyys ja varmasti yksi luontoäidin upeimmista taidonnäytteistä koko maailmassa.

Svartisen-jäätiköltä alkunsa saava sininen Glåmaga-koski on ajan saatossa kovertanut vuolukiveen veistoksellisia muotoja ja syviä kuoppia, “jättiläisten patoja”, kuten niitä kutsutaan.

Vaikka koskinähtävyydet ovat yleensä parhaimmillaan keväisin, Marmorslottet tekee poikkeuksen: vieraile täällä vähän veden aikaan loppukesästä, jolloin pääset ihailemaan marmorimaisemaa koko komeudessaan.

Marmorslottet sijaitsee Helgelandissa, Pohjois-Norjan eteläpäässä. Matkaa lähimpään kaupunkiin Mo i Ranaan on noin 50 kilometriä. Reitti on pääsääntöisesti helppokulkuista muutamia jyrkkiä kohtia lukuunottamatta. Matkaa suuntaansa kertyy noin 1,2 kilometriä.

Muista riisua kengät (luit oikein), kun kävelet näillä jään, hiekan ja veden muovaamilla ikiaikaisilla marmoripinnoilla.

• Katso kohde kartalla
• Tutustu kohteeseen Visit Helgelandin sivustolla

Rytenin päiväpatikka lukeutuu Lofoottien komeimpien kohteiden listalle. Aina 543 metriin merenpinnasta kohoavan vuoren huipulta avautuvat epätodellisen kauniit maisemat Kvalvikan valkoisena hohtavalle hiekkarannalle ja turkoosille laguunille.

Kohteen tavoittaa kahdella tapaa: ensimmäinen johdattaa Fredvanhyttenin kautta Rytenille, toinen Kvalvikan rannalle ja sieltä Rytenin huipulle. Reitin voi kiertää osittain silmukkana tai kulkea sen edestakaisin.

Polun alkupää puikkelehtii ohi kukkameripeltojen ja lammaslaitumen. Muutaman kilometrin jälkeen tasainen maasto vaihtuu ylämäeksi ja polku kivikkoiseksi. Kosteikkojen yli on rakennettu kuvaukselliset pitkospuut.

Pienen tunturilammen tavoitettua loppumatka on suhteellisen loivaa nousua, mutta silti hiki virtaa. Norjan kohteista on hyvä muistaa se, että paikallisittain helpoksi määritelty polku on todellisuudessa haastavampi kuin mitä Suomen vastaavat reitit. Keskivaikeatkin päivämatkat ovat suomalaisella mittapuulla jo oikeasti jonkin verran haastavia. Silti täällä tulee vastaan iloisia lapsiperheitä.

Varaa retkeen 4–5 tuntia sekä reppuun hyvät eväät ja paljon juotavaa. Tämä on kohde, jonka haluat kokea, nousumetreistä viis!

• Katso kohde kartalla
• Lue lisää reitistä Visit Norwayn sivustolta

Norjan kuningattaren mukaan nimetty Dronningruta johdattaa päiväretkeilijän Vesterålenin majesteettisiin maisemiin läpi vehreän rinnemetsikön ja laajan auringon paahtaman tunturiylängön.

Reitin alkuosuudella kannattaa pysähtyä hetkeksi Skipssandin rannalle, josta voi bongata meriluonnon asukkaita: taivaalla viilettäviä merikotkia sekä hylkeitä ja saukkoja, jotka leikkivät Norjanmeren sileiksi hiomilla rantakallioilla.

Hurjat korkeuserot saavat sykkeet nousemaan, mutta hyvällä kunnolla pärjää hienosti. Reitin puolessa välissä saavut maisemapaikalle, joka salpaa hengityksen: vuorten sylissä lepäävät kolme tunturijärveä uinuvat kaikessa rauhassa. Niitä on lupa tuijottaa.

Noin 13 kilometrin pituinen Dronningrutan luontopolku alkaa Stø Bobilcampin edustalla sijaitsevalta parkkipaikalta. Reitti kannattaa kiertää rannan myötäisesti, sillä jyrkimmät osuudet on helpompi kiivetä kuin laskeutua. Vaikeimmille osuuksille on pystytetty köysiaita, josta kannattaa pitää lujasti kiinni.

Muista varata reppuun tarpeeksi vettä ja välipalaa, sillä monikaan asia ei olisi yhtä surullista, kuin kiiruhtaa täältä pois.

• Lue pidempi reittikuvaus Dronningrutasta
• Käy ikuistamassa Støn kuvaukselliset valasmuraalit
• Jos aikaa on, piipahda myös maailman reunalla Nyksundissa

Vesterålenissa kannattaa kokea myös kesäpäivän vuonoristeily. Nimittäin, täältä Norjanmeren rikkonaiselta rannikolta löytyy kohde, jota on tituleerattu yhdeksi aidoimmista pohjoisnorjalaisista kalastajakylistä.

Näin todella on, sillä kauniin Tindsøyan saarella sijaitseva Skipnes on kuin norjalaisen päiväunen kaltainen paluu menneeseen aikaan – autottomalle saarelle, jonka yöttömän yön alla hohkaavat valkoiseksi kalkitut rakennukset muistuttavat vierailijoita rikkaasta ja seikkailunhaluisesta rannikkohistoriasta.

Tindsøyan pohjoisosasta löytyy nähtävyys, jonne johtaa helppo luontopolku. Flagghaugenin symboliselle paikalle, sinne missä naiset tähystivät merelle ja odottivat miehiään kotiin, on pystytetty Anna på Vinje -patsas. Annan patsaalla onkin haluttu kunnioittaa rannikon naisten roolia yhteisessä kulttuuriperinnössä.

Päivän pituiselle vuonoristeilylle voi lähteä Langøyan saarella (saavutettavissa autolla) sijaitsevasta Nyksundin kalastajakylästä, joka myös on tutustumisen arvoinen käyntikohde kahviloineen, ravintoloineen ja kirpputoreineen

• Lue pidempi kertomus Skipnesin päiväristeilystä

Andøyan saarella kohoava Måtinden on yksi Vesterålenin suosituimmista luontokohteista. Vaikka Måtindenin 408 metrin korkeus merenpinnasta ei kuulosta paljolta, näkymät ovat henkeäsalpaavat. Huipulta aukeaa upea näkymä pohjoiseen Bleiksøyalle ja etelän suunnassa kuvaukselliselle Høyvikan rannalle, joka näkyy kaikissa Måtindenin laelta otetuissa kuvissa.

Måtinden on syystäkin yksi Andøyan saaren suosituimmista päiväretkikohteista.

Jos mielikuvistusta riittää, rantaa reunustavan ja mereen työntyvän terävähuippuisen niemenkärjen voi nähdä kuin paikoilleen kivettyneen, juuri sukeltamaan aikoneen lohikäärmeen köyristyneenä selkärankana.

Huipulle johtaa kolme reittiä. Suosituin ja vaivattomin alkaa Baugtualta, Staven ja Bleikin kylien väliltä. Pituutta polulle kertuu suuntaansa 3,8 kilometriä.

Vaikein ja jyrkin reitti alkaa heti reitin alusta. Jos jaksat kiivetä 300 metrin nousun, reitti jatkuu hikipatikan jälkeen vuoren tasankoa pitkin. Loppumatkan varrelle osuu kuitenkin vielä pari pienempää nousua.

Bleikistä voi myös seurata meren rantaa mukailevaa polkua kohti Solsvatnetia, joka vaihtuu merkityksi reitiksi kohti Gångakslaa.

Muista pakata reppuun hyvät eväät ja tarpeeksi juotavaa!

Myös säätiedotus kannattaa myös tarkistaa ennen retkeä, sillä sumuisella säällä (etenkin kesäkuukausina) pilvet saattavat peittää maisemat kokonaan. Ei siis ole lainkaan huono idea odottaa sopivaa sääikkunaa ja nauttia sen aikaa Andøyan muista luontonähtävyyksistä.

Vaikka Finnmark on monille Norjan-kävijöille tuttu matkakohde, harva on retkeillyt juuri Lakselvin alueella. Se ei toki ole mikään ihme, sillä Porsangerin kunnan luontokohteista ei vielä löydy kovin paljon suomeksi julkaistuja retkitarinoita – toisin kuin Lakselva-joen kalajuttuja.

Lakselv (suomalaisittain Lemmijoki) on pieni ja rauhallinen, mahtavien tunturien ja pitkän Porsangerinvuonon pohjukassa sijaitseva kylä, jonka nurkilta alkaa myös Stabbursdalenin kansallispuisto.

Porsijärvien kierros sen sijaan alkaa pieneltä parkkipaikalta noin viisi kilometriä ennen kylää. Vaikka reittiä ei ole merkitty, järvet voi kiertää vesistöjä seuraamalla, jolloin ei myöskään ole vaaraa eksymisestä.

Reilun 10 kilometrin pituiselle päiväretkelle kannattaa varata hengen pitimien lisäksi myös tulentekovälineet, sillä nuotiopaikkoja on (kuten Pohjois-Norjassa kaikkialla) siellä täällä. Upeiden maisemien lisäksi myös se on varmaa, että tunnit tuntureilla katoavat ympärillä aukeaviin avariin maisemiin. Täälläkään ei kannata kiirehtiä.

• Lue pidempi retkikertomus Porsijärvien kierrokselta

Myöskin Lakselvissa, Lohtivaaran tarunhohtoisilla tuntureilla puikkelehtiva Ritaojan luontopolku on helppokulkuinen ja selkeästi merkitty. Ja aivan äärimmäisen upea.

Koska ollaan jo valmiiksi varsin korkealla merenpinnasta, nousumetrejä ei juuri kerry. Juuri siksi tämän pitkäksi venyneen tunturin laelta pääsee jo reitin alkumetreillä ihailemaan lännessä avautuvaa kaunista Brennelvdalenia.

Päivämatkan varrelle osuva Sysihautajärven maisema voisi olla Alaskasta – tai vähintään yksi Norjan kansallismaisemista. Leinikinsinisenä päilyvää järveä reunustaa luonnontilainen havumetsä, jonka takaa aukeaa Norjan neljänneksi pisin Porsangerinvuono komeine merituntureineen.

Ritaojan luontopolku on itse asiassa useamman polun yhdistävä rengasreitti. Alueella viettäisi helposti useammankin päivän, etenkin kun telttapaikkojen lisäksi reitin varrelta löytyy laavuja ja kammeja. Kalaisten tunturijärvien puolesta myös virveli kannattaa ottaa mukaan (muista kalastusluvat).

Reitin pidemmällä vaihtoehdolla voit vierailla Karenhaugenissa, jossa on edelleen nähtävillä sodanaikaisen koulun perustukset. Sieltä itään sijaitsevalta Mutingshyttan auotiotuvalta voit jatkaa matkaa Oskarin turvekammille.

Kammilta polku kaartaa Rohcin laakson maisemapaikalle ja Rohcinokkan laavulle. Tässä vaiheessa päivävaellus on jo kääntynyt kohti parkkipaikkaa, ja reitin varrelle osuu seuraavaksi Iisakin kammi. Loppumatka kuluu pitkin leppoisasti virtaavan Palojoen viertä kulkien.

Reitille kertyy kilometrejä omista poikkeamista riippuen noin 15-25 km. Lyhin ja mielestäni myös kaunein reitti, Ritaojan polku, on kuitenkin vain muutaman kilometrin pituinen.

• Lue pidempi retkitarina Ritaojan kierrokselta

Noin 80 metrin syvyisen, jylhän ja jyrkän Silfarin kanjonin pohjalla kuohuu turkoosinvihreä Børselva, suomalaisittain Pyssyjoki.

Tämä jääkauden jälkeisten sulamisvesien ja tuhansia vuosia kestäneen eroosion synnyttämä, Euroopan suurimpana valjastamattomana kanjonina tunnettu Silfar on mainio päiväretkikohde Pohjois-Norjaa autolla kiertäville matkailijoille.

Lyhyt luontopolku alkaa aivan parkkipaikan kupeesta. Vajaan parin kilometrin pituista selkeää reittiä seuraamalla päätyy jo pian Finnmarkin ikiaikaisen luonnonmuodostelman kuvauksellisiin maisemiin.
Kohde on varsin helppokulkuinen ja sopii siten myös lapsiperheille. Koska kanjonin reunalla ei ole kaiteita, pidä kuitenkin perheen pienempiä ja mahdollisesti mukana reissaavia lemmikkejä silmällä.

Jos haluat pulahtaa retken päätteeksi viileään veteen ja vaikka snorklata kristallinkirkkaassa vedessä, löydät sopivan uimapaikan joen alajuoksulta, kahdesta parkkipaikasta alemman välittömästä läheisyydestä.

• Lue pidempi retkitarina Silfarin kanjonille

Luovttat on Finnmarkissa sijaitseva satumainen rullakiviranta, jonka pyöreiksi hiotuneita värikkäitä kiviä ei tohdi uskoa todeksi.

Tälle Norjan luontohelmien eli Perletourin kohteisiin lukeutuvalle reitille kertyy mennen tullen mittaa karvan yli neljä kilometriä. Silokallioilla kulkevan pitkän nousun vuoksi matkantekoon kannattaa kuitenkin varata ainakin pari tuntia suuntaansa.

Sinisin reittimerkein merkitty Luovttatin luontopolku alkaa Šearesgieddejávri-järven itäpuolella sijaitsevalta parkkipaikalta.

Polun ensimmäinen osuus seuraa Ippágirin rannikkoa rehevässä koivumetsävoittoisessa laaksossa. Vajaan kilometrin jälkeen reitti nousee Stuorraoaivin “vuoren” yli, minkä jälkeen mutkainen mutta helposti maastosta erottuva polku kaartaa vasemmalle kohti pohjoista.

Upeat Tanafjordin maisemat edustavat koko reitin ajan kulkijan vasemmalla puolen. Tarkkasilmäiset erottavat vuonon vastarannalla kohisevan komean vesiputouksen, taivaalla lentävät merikotkat ja valaiden puhallukset.

Vaihtoehtoinen kohde: Ifjordin risteyksestä noin seitsemän kilometriä Lebesbyyn päin ajaessa löytyy toinen rullakiviranta. Kohde sijaitsee aivan tien vieressä ja on siten huonopolvisille helpompi saavuttaa.

• Lue pidempi kertomus Luovttatin päiväretkestä

Berlevågin alueen koskemattoman arktisen luonnon yli 400 miljoonaa vuotta vanhat kivi- ja kalliomuodostelmat ovat etenkin geologiasta ja jylhistä maisemista kiinnostuneiden Norjan-matkailijoiden mieleen.

Berlevågin kalajastajakylän “pihapiiristä” ja sen lähiluonnosta löytyy muutamia kiinnostavia nähtävyyksiä. Niistä suosituin on Tanahorn, joka kohoaa Steilin vuorenhuipulla (270 mpy). Luonnonnähtävyys tunnetaan myös saamelaisten pyhänä paikkana.

Noin neljän kilometrin pituinen Store Molvikin luontopolku on myöskin käymisen arvoinen, sillä reitin varrella pääsee ihailemaan komeita kalliomuodostelmia ja syvänsinistä Barentsinmerta.

Luontokohteiden lisäksi Berlevågin-reissulla kannattaa piipahtaa toisesta maailmansodasta selvinneeseen Kongsfjordin kalastajakylään ja Kongsfjord Landhandelin museona edustavaan sekatavarakauppaan. Veikkaan nimittäin, ettet ole nähnyt vastaavaa putiikkia ja saman vertaista sisustusta koskaan aiemmin. Vieraile myös lähistöllä sijaitsevalla kuvauksellisella Kjølnesin majakalla, jonka rannalta voi kerätä simpukoita sekä kuvata tyllejä ja muita merilintuja.

• Täältä löydät Varangin niemimaan road tripin kartan ja kohdevinkit