Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit sekä helmiä arkistojen kätköistä.
Atlantti piiskaa päivittäin tätä valkoista hiekkarantaa yli 10 000 aallolla.
Yläilmoista ja kartasta tarkasteltuna Fire Island näyttää hauraalta, melkein liian kapealta pysyäkseen paikoillaan.
Aallot eivät välitä eivätkä hellitä.
Tuulen tuivertamat katajaiset ovat kumartuneet kyhmyrään, mutta niin vain löytyy täältäkin paljon elämää: hiekkadyyneillä tepastelee useita muuttolintuja ja hanhia, eikä vasa emoineen ollut kulkijasata moksiskaan. Hiekan sävyihin camottuneet kanit jäytivät ruohoa pienistä tupsaista osmankäämien heiluessa villisti merituulessa.
Niitä ei pidätellyt mikään.
Fire Islandin portilla seisoo komea vartija, saaren ensimmäinen majakka. Jylhä jököttäjä joutui pian kuitenkin luovuttamaan paikkansa, sillä rakennus ilmeni alkuperäiseen tarkoitukseensa liian lyhyeksi. Nykyinen majakka otti paikkansa vuonna 1858 ja on lähes tuplaten korkeampi.
Tiesittekö muuten, että kaikki majakat ovat väritykseltään ja kuvioiltaan yksilöllisiä?
Saaren länsipäähän vuonna 1858 rakennettu Fire Islandin majakka nauttii kertakaikkisen upeista maisemista. Autiota hiekkarantaa riittää silmän kantamattomiin, meri ei mahda loppua minnekään.
Saaren erikoisesta nimestä on monta tarinaa.
Kerrotaan, että rantahietikolla majailleet merirosvot sytyttivät ryöstöaikaiseissaan tulia houkutellakseen rahtilaivoja rantautumaan. Toiset taas tuumaavat nimen juontavan juurensa myrkkymurattiin, jonka lehdet leimuavat syksyn tullen upean punahehkuisina.
Majakan alakerrasta löytyy historiansa hyvin tunteva näyttely ja pieni matkamuistomyymälä, josta minäkin ostin mukaani sormustimen äidin monikymmenpäiseen kokoelmaan, rinkkamerkkiä unohtamatta. Näyttelytila on erittäin mielenkiintoinen, sillä saarella on värikäs historia. Myrskyiltäkään ei ole säästytty, ja osaan näyttelyn valokuvista on taltioitunut lohduttomia maisemia luontoäidin näytettyä voimansa. Nähtävillä on myös paljon vanhoja lehtileikkeitä ja tietenkin ehtaa varustetta.
Siinä se on, majakan sydän. Tämä pieni lamppu yhdessä hiottujen peilipintojensa kanssa
on pelastanut monia laivoja ja ohjannut ne turvallisille reiteille.
Tiedättekö, mikä se on? Mermaid’s Purse eli Arielin käsilaukku. Hain muna.
Miten kauniita asioita luonto synnyttääkään!
Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit sekä helmiä arkistojen kätköistä.
This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.
Kuvista välittyy upeasti luonto tuolla. Ja säätilat myös. Majakoissa on jotain tunnelmallista, mikä heijastuu ympäristöön tosi vahvasti!
Kiitos, kiva kuulla. Oli kyllä aivan mahtava paikka, suosittelen kyllä ihan kaikille Nykiin matkustaville!
Ooh, millaisia maisemia! Majakoista tulee aina mieleen muumit, joten niiden tunnelma viehättää minua satumaisuudellaan 🙂 Aika hienon näköinen saari!
Sanos! Muumipappa ja meri on kyllä kingi, taikahatusta puhumattakaan!
Majakka ja meri on tällaiselle sisämaasta kotoisin olevalle aikamoista luksusta. Saati sitten tuolla meren toisella puolen. Kiitos tästä inspiraatiosta, makeita kuvia! 😉
Kiitos, ihana kuulla että pidit! 🙂
Mahtavat kuvat! Mekin käytiin Nykissä asuessa Fire Islandilla kerran päiväretkellä;siellä on ne Horace Giffordin suunnittelmat tosi kivan näköiset talot:)
Kiitos! Ja hei, multa taisivat jäädä nuo talot näkemättä, mutta onneksi meillä on Google! Ja toiset matkablogit 🙂
Kauniisti koottu juttu!
Kiitos kauniista sanoistasi, Eija!
nää sun mustavalkoset kuvat on kyllä niin rakkaus<3 ja niin myöskin tapa miten kirjotat 🙂
<3
[…] Fire Islandin majakka […]