Valasretki Bleikin vedenalaiselle kanjonille
Kaskelotteja, miekkavalaita, lahtivalaita, pyöriäisiä, silliparvia sekä lunneja, merikihuja ja myrskylintuja – näitä kaikkia voi nähdä Arctic Whale Toursin valassafarilla.
Terveisiä entiseltä kotiseudultani, Vesterålenista! Tai pikemminkin Arctic Whale Toursin valassafarilta, joka pitää paikkaansa historiallisessa kalastajakylä Støssä.
Pienestä koostaan huolimatta Støn kalastajakylä on ollut aikanaan Norjan tärkeimpiä perinteisiä siimakalastuskyliä. Perinteinen siimakalastus tarkoittaa menetelmää, jossa siimat koukutetaan maissa. Vaikka nykyään on myös käytössä automaattisesti toimivia siimalaivoja, joissa kone syötittää siiman laivassa, Støssä kaikki tehdään perinteisesti käsin.

Støn kuvaukselliset valasmuraalit
Kalastushistorian, valassafarin ja majesteettisiin maisemiin vievän Dronningrutan luontopolun lisäksi Stø on kuuluista aivan erityisestä syytä: valastoimiston näyttävän julkisivun lisäksi koko kylä on täynnä upeita meriaiheisia maalauksia.
Maalaukset ovat tunnetun italialaisen muralistin ja suurten pintojen maalaajan, Hitnesin, taidonnäytteitä. Kaikki sai alkunsa yhdestä sähköpostista; Hitnes oli yhteydessä Lauriin ja kysyi, voisiko hän toteuttaa Beluga-nimisen projektinsa Støssä. Pian hän jo saapuikin ja vietti saarellamme kolme viikkoa valaiden maailmaan tutustuen, kunnes siirsi suuret merinisäkkäät ja meren tunnelmat kalastajakylän seinille – luvatta ja luvan kanssa.
★ Lue lisää Støn kuvauksellisista valasmuraaleista »

Miekkavalas kävi tervehtimässä Artic Whale Toursin miehistöä ja asiakkaita. Kuva: Hannaleena Väisänen


Eettisesti, ja aina valaiden ehdoilla
Arctic Whale Tours risteilee valaiden ehdoilla; yritys otti valaankatselun eettiset ohjeet käyttöön toisena yrityksenä koko Norjassa. Se muun muassa tarkoittaa, ettei valaita kohti rynnätä, kuten suurin osa safariyrittäjistä valitettavasti tekee. Arctic Whale Tours ei siis koskaan aja liian lähelle valaita, ei niitä kohti vaan niiden viereen. Heillä on valaiden kanssa sama kurssi.
Ohjesäännöissä huomioidaan myös valaan lähestyminen, valaiden katselu sekä merkit, joista huomaa, kun valas on ärsyyntynyt. Yleiset säännöt edellyttävät muun muassa sitä, että valaiden pitää itse pystyä päättämään kontaktin kesto laivan ja valaan välillä. Jos valas vaikuttaa stressaantunteelta, se jätetään rauhaan ja poistutaan alueelta. Valaita ei koskaan lähestytä uiden eikä niitä saa missään tapauksessa koskea. Aluksella on aina valasasiantuntija oppaana, joka osaa lukea valaiden viestittämiä merkkejä.

Diving! Kaskelotti sukeltaa. Kuva: Hannaleena Väisänen
Päivä valassafarin matkassa
Kaskelotteja, miekkavalaita, lahtivalaita, valkokuvedelfiinejä ja pyöriäisiä pääsee tapaamaan kesäisin, jolloin nisäkkäät ruokailevat Bleikin vedenalaisessa kanjonissa. Merimatkalla näkee myös kuuluisan Andan majakan sekä paljon lunneja ja muita merilintuja, kuten merikihuja, suulia ja myrskylintuja.
Matka Bleikin kanjonille kestää noin kaksi tuntia suuntansa. Perillä etsinnän kohteena on valassafarin ”päähenkilö”, maailman suurin hammasvalas, kaskelotti (Physeter macrocephalus).

Hyvä tietää: Arctic Whale Tours antaa kaikille safariretkilleen valastakuun. Vaikka valaita odotetaan nähtävän jokaisella safarilla, kaikki on riippuvaista meriluonnosta ja sen pinnanalaisista asukkaista. Joten, siinä tapauksessa, ettei safarilla nähtäisi yhtäkään valasta ja/tai delfiinilajia (mitä tapahtuu hyvin harvoin), asiakkaat pääsevät halutessaan uudelle safarille maksutta.

Perille päästyämme mainingit kimmeltävät auringossa
Kahden tunnin merimatkan päätteeksi saavumme leppoisan lounaistuulen saattelemina sokeritoppasaaren edustalla sijaitsevalle, noin kahden ja puolen kilometrin syvyiselle Bleikin kanjonille. Alue tunnetaan uroskaskelottien ruokailupaikkana. Kaskelotit oleskelevat Vesterålenin ulkopuolisilla merialueilla vuoden ympäri, minkä ansiosta niitä nähdään lähes kaikilla Arctic Whale Toursin järjestämillä valassafareilla.
Avara maisema on rauhallinen. Tosiasiassa laivamme Blasiuksen kannelta tyhjältä näyttävä meri kuhisee pinnan alaista elämää, ja pian horisontissa pintoo: pyöriäisparvi näkyvissä! Lauri huitoo laivan katolla käsiään ja osoittaa parvea kohti. Ihmiset pakkautuvat oikealle reunalla ja säätävät kameroitaan. Nuo pohjoisen pallonpuoliskon viehättävät asukkaat, pienimpiin hammasvalaisiin lukeutuvat pyöriäiset viihtyvä rannikoiden tuntumassa ja matalilla merialueilla, joiden keskilämpötila on alle viisitoista astetta. Muihin valaslajeihin verrattuna varsin hitaat uimarit ovat selvästi ruokailemassa, sillä nyt ne molskivat vauhdikkaasti ja hyppivät ilmaan.

Lauri kertoo rauhallisella ja kuuluvalla äänellä valaista, merilinnuista ja hylkeistä samalla, kun minä ja Hannaleena jaamme oksennuspusseja huonovointisille sekä tuoretta inkivääriä pahaa oloa helpottamaan. Valassafarilla työskentelevien tärkein tehtävä on huolehtia vieraista sekä auttaa kokemaan ryhäkkäät mahdollisimman miellyttävällä ja unohtumattomalla tavalla. Yhtäkkiä horisontissa pärskähtää.
– Huomio kaikki! Katsokaa käteni osoittamaan suuntaan, siellä on kaskelotti! Kaskelotti on noussut pintaan! Lauri kajauttaa. Ihmisjoukko kohahtaa.
Nostan kameran etsimen silmälle ja koetan tarkentaa näkymää. “Mitä kirottua”, mutisen ja kokeilen uudestaan. Objektiivi ei toimi.
– Mitä nyt? Hannaleena kysyy vierestäni.
– Objektiivi sanoi sopimuksen irti, voi hemmetti.
– Älä huoli, voit lainata minun kuviani.
– Kiitos, ei kai tässä auta kun viedä kapistus reppuun. Siitä ei ole nyt mitään hyötyä.
Vien kameran kajuuttaan ja kiipeän laivan katolle katselemaan merimaisemaa maailman parhailla okulääreillä – omilla silmillä. Nämä tällaiset tilanteet ovat tarpeellisia huomautuksia aina kameran kanssa kulkevalle luontokuvaajalle; joskus on parempi kokea ja aistia kaikki ilman elektroniikkaa.

Kiitos Hannaleena, kun sain lainata upeita valokuviasi tämän jutun tueksi.
Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.
5 Comments
Add comment Peruuta vastaus
This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.
[…] Støn valassafarilla […]
Tuli itsekin tuolla käytyä kesällä. Jäi myös retkestä hyvä fiilis, mutta me jouduimme etsimään kaskelotteja useita tunteja ja retki olikin siksi odotettua pidempi ja päivästä tuli todella pitkä. Se ei kuitenkaan haitannut, kun lopulta muutamia kaskelotteja tuli näkyviin, parhaassa niitä näkyi kaksikin varsin läheltä. Miekkavalaita ei nähty, jonka vuoksi olikin harkinnassa lähteä Pohjois-Norjaan uudelleen talvella katsomaan niitä. Nyt kuitenkin koronatilanteen vuoksi tuo ei todennäköisesti toteudu…
Ihana kuulla, että kuitenkin löysitte valaita. Joskus niitä joutuu hakemaan pidempään, mutta harvassa ovat ne päivät, kun niitä ei nähdä ollenkaan. Sitäkin toki sattuu. Toivottavasti pääsette tapaamaan miekkavalaita mahdollisimman pian, talvinen valassafari on ihan omanlaisensa elämys. 🙂
[…] kuin kotijoelle kalaan, rautupilkille viereisille tuntureille ja taas ensi kesänä vapaaehtoiseksi Støn valassafarille, takaisin Laurin ja muiden ystävien […]
[…] myös tarina päivästä Arctic Whale Toursin matkassa KAUKOKAIPUU-blogista sekä parhaat vinkit omalla autolla matkustamiseen […]