Kaprunin komeat padot

Oletteko koskaan olleet paikassa, joka on samalla kertaa aivan upea, hieman outo, jotenkin erityinen ja monella muullakin tapaa mieleenpainuva? Mittaamaton.

En tiedä mutta luulen, että Itävallan Zell Am Seessä, Kaprunin komeilla padoilla, koki kerrankin vain olevansa tarpeeksi pieni: ympärillä kohoavat vuoret ottivat minusta mittaa, ja näiden rinteiden väliin valunut hiljaisuus oli jotain ennenkuulumatonta.

Ei pihaustakaan.

Näiltä vuoristoniityiltä löytyvät kaiken maailman vihreän sävyt.

Paikoilleen kivettyneitä vuosisatoja tarkastellessaan saa elämälleen perspektiiviä – mikään ei ole ikuista, edes nämä mittavat vuoret, joiden voi kuulla puhuvan, jos on oikein tarkkana:

“Sitä mitä et tiedä, et tiedä.”

Älä siis arvaile, vaan keskity siihen, mitä sinulla on. Tekee kummalla tavalla elämästä paljon helpompaa. Seesteisempää.

Minä en tiedä tämän paikan historiaa enkä sen tarinoita, en ole kulkenut vielä yhtäkään vaelluspolkua.

Mutta vielä minä palaan, ja sitten minä tiedän, mistä puhun.





Itävallan Hohe Tauern on samalla sekä Alppien suurin että Itävallan vanhin kansallispuisto. Suojeltu alue kattaa yli 130 neliökilometriä jäätikköä, 266 huippua, yli 500 järveä sekä lähes 300 vuoristojokea.

Ylös vuorille ja 2 000 metrissä komeileville Kaprunin padoille pääsee vain bussilla, sillä omalla autolla liikkuminen kielletty. Reilu puolen tunnin matka taittuu verkkaisesti maisemia ihaillen ja murmeleita bongaillen: minä näin kolme.

Entä sinä?