Kahvipannulla on asiaa

“Kun on ollut yötä metsässä, aamukahvi tuoksuu voimakkaasti. Se on kuin juhlavieras luonnon omien tuoksujen keskellä.”

— Eräs ystävä

Hän ei voisi olla enempää oikeassa – aamukahvin tuoksu ulkona nukutun yön jälkeen on huumaava. On kuin pöönit olisivat vain odottaneet kuumaa kylpyään, sillä kenellä nyt olisi mukavat paikat minigripissä tai filmipurkkikotelossa.

Nahkaista kahvipussia kun en vielä omista.

En lähde kilpasille aidon nokipannukahvin kanssa, sillä avotulella keitetty sumppi maistuu aina parhaalta.

Mutta vaikka pannukahvi houkuttaa, en syystä tai toisesta ole mieltynyt kevyempiin sisariinsa, minkä vuoksi olen jättänyt trangiapannut kauppaan. Pressopannukaan ei oikein koskaan ole houkuttanut, sillä se on rinkassa vähän kömpelö. Myös perinteinen murukahvi on saanut jäädä.

Tämä kahvihifistelijä on nimittäin löytänyt sen omille retkilleen parhaiten soveltuvan keittimen, joka on tietenkin AEROPRESS.

Ihastuin keitinmalliin ikihyviksi erään toisen tavattuani.

Aamut hänen yksiössä tuntuivat jotenkin erityisen ihanilta. Uskon sen johtuneen – vielä silloin – ihastuksella keitetystä kahvista, joka tuoksui paremmalta kuin yksikään kupillinen aiemmin. Kun sitten palasimme eräiltäkin niistä ensimmäisistä treffeistämme, odotti minua eteisen pöydällä yllätys, joka lämmittää mieltä ja sydäntä edelleen, nykyisin myös retkilläni.

Oma Aeropress. ♥

Kahvinpavut ostan ja jauhatan mieluiten suosikkipaikassani Kahvila Sävyssä, mutta löytyyhän Helsingistä monta muutakin hyvää kahvilaa, jotka myyvät pienempien paahtimoiden pöönejä, kuten esimerkiksi Good Life Coffeeta.

Mikäli siis haluaisit nauttia paremmasta kahvista, muttet halua kantaa mukanasi nokipannua, suosittelen ehdottomasti oman Aeropressin hankkimista. Malli pakkautuu pieneen tilaan, ei paina juuri mitään ja valmistaa sumpin muutamassa minuutissa.

Ja ainiin – tältä näyttää, kun sen kahvin keittää sitten muutamien kuukausien päästä ihastuksen sijaan rakkaudella!