Charmantti Skopje

Skopje on Pohjois-Makedonian viehättävä pääkaupunki, josta ei charmia puutu. Rujonkauniit ottomaanien ja bysanttilaisten aikakauden nähtävyydet keskittyvät kaupungin ihastuttavalle Čaršija-aukiolle, jota reunustavat 1400-luvulta peräisin oleva Kameni Mostin kivisilta sekä Tvrdina Kalen linnoitus, joka on vartioinut Skopjea 400-luvulta lähtien.

Skopjesta voit myös tehdä päiväretkiä lähialueille, kuten Ohridjärvelle, Matka-kanjonille, Tetovoon ja Kruševon historialliseen kaupunkiin.

• Kalen linnoitus 500-luvulta
• Makedonian aukio ja kävelykatu
• Aleksanteri Suuren patsas
• 66 metriä korkea Millenium-risti
• Makedonian riemukaari (Porta Macedonia)
• Skopjen kaupunginpuisto
• Pyhän Panteleimonin luostari vuodelta 1164
• Vanha kivisilta 1400-luvulta
• Mustafa Pashan moskeija vuodelta 1492
• Vanhankaupungin basaari
• Pyhän Klement Ohridilaisen kirkko.

Kalen linnoitus, joka tunnetaan myös nimellä Skopjen linnoitus tai vaan Kale, on kukkulalla Skopjen kaupungin yläpuolella sijaitseva historiallinen maamerkki.

Linnoituksella on pitkä ja rikas historia, jonka juuret ulottuvat 500-luvulle jälkeen ajanlaskun alun Bysantin valtakunnan aikaan. Vuosien saatossa linnoitusta laajensivat ja kunnostivat useat hallitsijat, muun muassa roomalaiset, bysanttilaiset ja ottomaanit, mikä teki siitä Skopjen kulttuuriperinnön ja strategisen merkityksen symbolin.

Monet vierailevat Kalen linnoituksella upeiden maisemien vuoksi, jotka avautuvat täältä yli Skopjen ja ympäröivän maaseudun, Vadar-joen ja Millenium Cross -ristin aina horisontissa siintäville vuorille asti.

Kalella voi vierailla maanantaista sunnuntaihin klo 07.00–18.00.

Makedonian aukio on Pohjois-Makedonian pääkaupungin Skopjen keskusaukio ja pinta-alallaan suurin, 18 500 m². Ravintoloiden ja kahviloiden ympäröimä alue sijaitsee kaupungin ytimessä ja ylittää Vardar-joen. Vanha kivisilta yhdistää aukion myös vanhaan Skopjen basaariin.

Aukiolla voi nähdä monia patsaita ja muistomerkkejä, joiden avulla voit tutustua Makedonian rikkaaseen historiaan. Kaunein nähtävyys on upea suihkulähde, jonka yläpuolella on muinaisen soturikuninkaan Aleksanteri Suuren patsas.

Muitakin historiallisia henkilöitä tänne on kivettynyt: Itä-Rooman keisari Justinianus I, vallankumouksellinen Goce Delchev, Bulgarian ensimmäisen valtakunnan tsaari Samuil sekä oppikirjailija ja sanakirjojen laatija Dimitrija Chupovski, ja monet, monet muut.

Kauneimmillaan Makedonian aukio on yöaikaan valaistuna.

Täältä alkaa myös Makedonia-kävelykatu, jonka varrelta löydät ravintoloita ja kahviloita. Rakennusten sekamelska on hurmaava: on retroa, neukkuhenkeä ja Skopje 2014 -projektin ansiosta kunnostettuja aivan uusia julkisivuja. Tämän vuoksi katu rakennuksiin on myös valokuvauksellisesti kiinnostavaa aluetta.

Makedonia-katua kulkiessesai päädyt Äiti Teresan muistorakennukselle, vanhalle kirkolle, jossa nainen syntyi ja vietti nuoruutensa. Muistorakennuksessa sijaitseva pieni näyttely on vierailijoille maksuton.

Skopjen aukiolla sijaitsee suuri Aleksanteri Suuren ratsastajapatsas, joka tunnetaan nimellä ”Soturi hevosella”. Patsaalle johtava silta ylittää Vardar-joen, joka virtaa Skopjen läpi.

Todellisuudessa Aleksanteri Suuri oli kotoisin Kreikasta. Miksi patsas löytyykin Makedoniasta juontaa juurensa monimutkaisesta sekoituksesta, johon liittyvät niin kansallisen identiteetin rakentaminen, alueellinen kilpailu ja historialliset seikat.

Itsenäistyttyään Jugoslaviasta vuonna 1991 Pohjois-Makedonia pyrki luomaan oman, erillisen kansallisen identiteetin. Osana tätä pyrkimystä – kansallisen ylpeyden ja kansainvälisen tunnustuksen vahvistamiseksi – otettiin käyttöön antiikin Makedonian valtakunnan symboleja ja hahmoja, etenkin Aleksanteri Suuri.

Osana Skopjen kaupunkisuunnitteluprojektia (Skopje 2014) patsas pystytettiin nimenomaan kansallisen ylpeyden symboliksi mutta myös matkailun vetonaulaksi.

Aleksanteri Suuri syntyi Pellassa, muinaisessa Makedonian kuningaskunnassa, joka sijaitsee nykyisen Kreikan pohjoisosassa. Nykyinen Pohjois-Makedonian valtio kuitenkin kattaa osan historiallisesta Makedonian alueesta, mikä on johtanut päällekkäisiin ”vaatimuksiin” Aleksanterin historiallisesta perinnöstä.

Kreikka vastustaa edelleen voimakkaasti Pohjois-Makedonian ”vaateita” Aleksanterin hyödyntämisestä osana kulttuuriaan, koska Kreikka tietenkin pitää tätä kreikkalaisen perinnön anastamisena.

Suoran yhteenoton välttämiseksi Skopjen patsas nimettiin virallisesti ”Hevosella ratsastava soturi”, vaikka se tunnetaan yleisesti Aleksanteri Suuren patsaana.

Skopjen yllä taivasta vasten kohoava 66 metrinen Millennium-risti sijaitsee Vodno-vuoren huipulla. Risti rakennettiin vuonna 2002 muistoksi kristinuskon 2000-vuotisesta historiasta Makedoniassa ja kunnioitukseksi pyhän Paavalin evankeliointityöstä alueella.

Millenium-risti on yksi maailman korkeimmista risteistä. Risti on rakennettu kahdentoista pylvään alustalle, joka symboloi kahtatoista apostolia. Hissillä voit nousta monumentin huipulle ihailemaan upeaa panoraamanäkymää kaupungin ylle.

Monumentti on rahoitettu Makedonian ortodoksisen kirkon ja maan hallituksen sekä makedonialaisten tekemillä lahjoituksilla. Paikka tunnetaan historiallisesti nimellä Krstovar (”Ristin paikka”), joka oli ottomaanien vallan aikana pienemmän ristin sijaintipaikka ennen Millennium-ristin pystyttämistä.

Makedonialaisten kansannousu fasismia vastaan tapahtui 11. lokakuuta 1941, minkä kunniaksi marmorireliefein koristeltu Riemukaari, Porta Macedonia, on pystytetty. Pariisin henkeä kaupunkiin tuova nähtävyys kohosi nykysijoilleen vuonna 2012 Makedonian 20-vuotista itsenäisyyttä juhlistamaan.

Skopjen sydämessä sijaitseva kaupunginpuisto on kaunis viheralue, joka tarjoaa rauhallisen pakopaikan kaupungin vilinästä.

Kaupunginpuisto rakennettiin vuonna 1905 Skopjen wali Hafiz Mehmed Pashan määräyksestä ottomaanien vallan aikana. Alun perin ISLAANE-nimellä tunnettu puisto oli pinta-alaltaan 16 000 m² ja sen suunnittelussa käytettiin geometrisia polkuja ja kukkaistutuksia, jotka loivat perustan nykyiselle modernille kaupunginpuistolle.

Kävele Čaršijan vanhankaupungin kujilla, nauti kupponen kuumaa teehuoneessa, ihaile moskeijoita ja piipahda paikallisissa käsityöliikkeissä. Täältä löydät myös huikean maustetorin!

Löytöretkeile Daut Paša Amamiin, joka aikoinaan oli Istanbulin ulkopuolella sijaitsevista turkkilaisista saunoista suurin. Nykyisin täällä sijaitsee  turkkilainen sauna ja jossa nykyään sijaitsee Makedonian kansallisgalleria.

Čaršijan vanhankaupungin reunalla sijaitsevalle maustetorille eksyy vain aniharva turisti.

Pyhän Klement Ohridilaisen kirkko on Makedonian ortodoksisen kirkon suurin katedraali.

Kirkko on nimetty Pyhän Klement Ohridilaisen mukaan, joka oli keskiaikainen bulgarialainen pyhimys ja yksi Kyrilloksen ja Methodioksen oppilaista. Ulkoasultaan jopa hieman futuristinen kirkko on merkittävä maamerkki ja uskonnollinen keskus Skopjessa.

Aivan Äiti Teresan muistomerkin takana kohoava suuri js moderni ortodoksinen Pyhän Konstantinuksen ja Helenan kirkko on yksi Skopjen kauneimmista ja osa Skopje 2014 -projektia.

Kirkko on omistettu keisarille, joka teki kristinuskosta virallisen uskonnon, ja hänen äidilleen, joka löysi ristin jäännökset.

Pyrkiessään tasa-arvoiseen kohteluun islamin uskonnollinen yhteisö IVZ haki lupaa rakentaa moskeijan Skopjeen, mikä lisäsi jännitteitä pääasiassa ortodoksisten makedonialaisten ja maan suuren albaanimuslimivähemmistön välillä.
Osa vastusti hanketta sillä perusteella, että ortodoksisen kirkollisen rakennuksen rakentaminen julkisilla varoilla rikkoo selvästi perustuslaissa määrättyä kirkon ja valtion erottamista toisistaan.

Kuten uskontoon kuuluu, tästäkin tapeltiin. Väkivaltaisuudet puhkesivat maaliskuussa 2009, kun ryhmä uskonnollisia militantteja otti yhteen Skopjen arkkitehtuurin opiskelijoiden kanssa, jotka protestoivat rakennusprojektia vastaan.

Opiskelijat protestoivat, koska kirkkoa oltiin rakentamassa kaupungin vilkkaimmalle kävelyalueelle; heidän mielestään tämä aiheuttaisi ruuhkia eikä sopisi yhteen alueen olemassa olevan arkkitehtuurin kanssa.

Vuoden 2009 väkivaltaisuudet saivat poliittisen ulottuvuuden, kun pääministeri Nikola Gruevski asettui uskonnollisten militanttien puolelle ja syytti opiskelijoita opposition yllyttämästä mielenosoituksiin. Pääministerin toistuvien vakuutteluiden jälkeen – että kirkko rakennetaan joka tapauksessa rakennetaan – se sai lempinimen ”Gruevskin kirkko”.

Kompromissiratkaisussa hankkeen sijainti siirrettiin useita satoja metrejä syrjään pääaukiolta.