Ruusulaakson paviljonki

Ruusulaakson paviljonki

Tämän seikan kertominen teille lukijoille ei ole mielestäni vailla merkitystä: Hämeenlinnasta löytyy monta pusupömpeliä.

Pusupömpeleiksi kutsutaan sekä Hämeenlinnan Kaupunginpuiston että Aulangon huvimajoja ja niissä on nimensä mukaisesti pussailtu. Minäkin, mutta aikaa siitä on jo yli 20 vuotta. Silloin kyllä korvat ja poskipäät helottivat ja se oli nopea muisku vain ja lähempänä korvaa kuin suuta, mutta muistku se oli silti. Ja voi veljet miten sen päälle kikateltiin. Koska pusupömpeleinä ne tunnetaan harva tietää, että Aulangon punainen kiinalaistyylinen muumitalo on nimeltään Onnentemppeli ja väreiltään upean syksyiseksi kunnostettu goottilaistyylinen puurakennus Ruusulaakson paviljonki.

Ei tänä päivänä moni mies rakenna rakastetulleen kokonaista puistometsää saati useita huvimajoja, joista ovat jäljellä enää nämä kaksi täällä oranssissa ja keltaisessa leimuavalla Aulangolla. Eikä moni nainen varmasti olisi kieltäytynyt hänelle rakennetusta miljööstä ja jäänyt mieluummin Puolaan, mutta niin vain teki Hugon rakastama kreivitär. Niin kerrotaan.

Ilman venäläisen Tulan kivääritehtaan apulaisjohtajana omaisuutensa kerryttänyttä Hugo Standerstkjöldiä olisi Suomi jäänyt vaille sellaista jättiläispuistoa, joita 1700-luvulta lähtien perustettiin komeiden yksityislinnojen ympärille. Ennen kuolemaansa sanomalehteen toimittamallaan vetoomuksella hän  vaati, että Aulangon luonnosta ja kauneudesta pääsevät nauttimaan ihmiset vielä vuosisatoja jänen jälkeensäkin.

”Uhrauksilla suurilla kaunistin Karlbergin.
Yleisön suojelukseen sun jättää uskalsin.
Sopin jokaiselle oikeuden vapaasti vaeltaa siellä
ja toivon; laitokset rauhassa olla saa.
Mut surullinen kokemus päinvastainen se on;
vain yhä näyttää yltyvän raatelu vallaton.
Kunniantunnon lakihin ma teissa vetoan
ja toivon toiminnalleni sen arvon antavan.
Että kun johtaa kulkunne kauneuksiin Karlbergin
te suojaatte sen luontoa; neuvotte muitakin.
Se valistuksen on vapauden on vakaa velvoitus
ja sitä mulla vaatia on täysi oikeus.”

Tässä on Joutsenlampi, käsin maahan kaivettu. Joku kertoi sen olevan sydämenmuotoinen mutta Google maps kertoo toista. Kannatan kuitenkin pitäytymistä tuossa kuvitelmassa, sillä se tekee paikasta aavistuksen kauniimman. Täällä me kävimme ja käymme edelleen ruokkimassa kyhmyjoutsenia: Ainoa ja Jannea sekä poikasiaan.

Lisätietoa Aulangosta ja sen historiasta sekä huvimajoista Museoviraston sivuilla.