Suomen kansallispuistot – kauneinta kotimaata

Suomen kansallispuistot suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja maamme komeimpia metsiä, järviä, suoalueita, kallioita, luolia, kuruja, tuntureita ja laajoja erämaita. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia matkakohteita, joissa vierailtuaan tajuaa, ettei Suomesta tarvitse lähteä toisaalle.

Suomen kansallispuistot ovat jo useamman vuoden ajan lukeutuneet tekemieni lyhyempien päiväretkien sekä pidempien vaellusten kohteiksi. Silti minulta kesti lähes kymmenen vuotta ymmärtää, ettei kotimaasta tarvitse lähteä kauas: kaikki, mitä tarvitsee, on lähellä – tai vähintään 1000 kilometrin ajomatkan päässä, toki riippuen siitä, missä asuu.

Olen leikkimielisesti haaveillut ehtiväni kiertää elämäni aikana kaikki kansallispuistot Suomessa ja tiedän, että samasta tavoitteesta haaveilee myös moni siellä ruudun toisella puolen. Mutta mikä sen mukavampi harrastus kuin tutkia kotimaan kauneimpia kansallispuistoja ja niistä löytyviä monipuolisia luontokohteita! Metsissä ja erämaissa on tilaa meille kaikille, minkä vuoksi kannustan aina kaikkia lähtemään luontoon ja tutkimaan vaikka kaikki kansallispuistot Suomessa, sillä niistä jokainen tarjoaa jotain hyvin omanlaistaan.

Suomen kansallispuistojen luonnon rikkaus on mittaamaton, sillä täältä löytyy nähtävää loppuelämän ajaksi.

 

Kansallispuistot: Urho Kekkosen kansallispuisto, Paratiisikuru
Suomen kansallispuistot tarjoavat unohtumattomia elämyksiä. Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva Paratiisikuru on niistä yksi.

Suomen kansallispuistot ovat kaikille maksuttomia vierailukohteita

Oletko koskaan ajatellut, että Suomen kansallispuistot ovat maamme kauneimpia ja arvokkaimpia luontoaarteita, joissa voimme vaeltaa ilmaiseksi toisin kuin vaikka Jenkeissä, joissa moniin kansallispuistoihin peritään pääsymaksu. Pidetään siis yhdessä luonnosta huolta ja muistetaan Metsähallituksen, Luontopalveluiden ja ympäristöministeriön yhteistyössä luoma Retkietketti. Retkietiketti on jokaisen retkeilijän tärkein retkeilyvaruste, minkä lisäksi on myös tottakai muistaa hyvät retkieväät, vaellusruoat sekä luotettavat retkeilyvarusteet.

Olen kirjannut tälle sivulle vinkkejä Suomen kansallispuistoista sekä niistä löytyvistä luontokohteista ja luontopoluista. Näiden retkeilyvinkkien puolesta haluankin toivottaa kaikille teille kaikille mukavia ja ennen kaikkea turvallisia retkiä yksin ja yhdessä, myös koirakaverin kanssa.

Kuinka monta kansallispuistoa Suomessa on?

Suomessa on 40 kansallispuistoa, joista Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi kesällä 2017 perustettu Hossan kansallispuisto on uusin tulokas. Kansallispuistot ovat yli 1 000 hehtaarin kokoisia luonnonsuojelualueita, joilta löytyy 27 kansallismaisemaa sekä lukematon määrä muita luontokohteita.

 

 

Kansallispuistot koiran kanssa retkeily
Toisin kuin esimerkiksi Ruotsin Lapin Sarekissa, Suomen kansallispuistot toivottavat myös kiinni pidetyt koirakaverit tervetulleiksi.

 

Koiran kanssa kansallispuistossa

Myös lemmikit ovat kansallispuistoihin tervetulleita, mutta muistathan aina pitää koirat kiinni. Koiranpitoa säädellään järjestys- ja metsästyslailla sekä suojelualueiden järjestyssäännöillä, joten kysessä ei ole kenenkään harmiksi luotu laki vaan luontoa ja kanssakulkijoita kunnioittava hyvätahtoinen tapa.

Jos retkeilet luonnossa koiran kanssa, lue aiheesta lisää täältä. »

Lue myös

Tutustu Suomen kuvauksellisiin kansallismaisemiin

Lue lisää
Kansallispuistot
Aavasaksan näkymä yli Tengeliöjoen on yksi Suomen kansallismaisemista.

 

Mitä eroa on luonnonpuistolla ja kansallispuistolla?

Luonnonpuistot on perustettu tieteellisiin tarkoituksiin, mikä tarkoittaa, että osa niistä on retkeilijöitä suljettuja ja osassa voi kävellä mutta vain merkittyjä reittejä pitkin. Kansallispuistot on tarkoitettu kaikelle kansalle, vaikka myös niiden on tarkoitus on suojella luonnon monimuotoisuutta.

Katso lista Suomen luonnonpuistoista »

Mallan luonnonpuisto

Enontekiön Kilpisjärvellä, Käsivarren Lapin kaukaisimmassa kolkassa Skandien vuoriston kupeessa sijaitseva Suomen vanhin suojelualue, Mallan luonnonpuisto, perustetiin alkuperäisen tunturiluonnon suojelemiseksi sekä alueen tieteellisten tutkimusten tarpeisiin.

Mallan tunturiryhmä rauhoitettiin ensimmäisen kerran jo Venäjän vallan aikaan vuonna 1916, ja luonnonpuiston tittelin alue sai itsenäistyneen Suomen alkutaipaleella vuonna 1938.

 

Saana tunturi
Syksyn sävyissä huilaava Mallan luonnonpuisto näkyy komeasti Saana-tunturin huipulta.

 

Suomen luonnonpuistot

Suomen luonnonpuistot on perustettu lailla tai asetuksella tieteellisiin tarkoituksiin. Ne sijaitsevat valtion maalla ja palvelevat ensisijaisesti luonnonsuojelua ja tutkimusta sekä suojelun sallimissa rajoissa myös opetusta. Suomen luonnonpuistot säilytetään luonnontilaisina vertailualoina tutkimusta varten, jotta luonnon omaa muutosta voitaisiin seurata.

Suomen luonnonpuistoja ovat Häätkeitaan, Karkalin, Kevon, Koivusuon, Mallan, Maltion, Olvassuon, Paljakan, Pelson, Pisavaaran, Runkauksen, Salamanperän, Sompion, Sukerijärven, Sinivuoren, Ulvinsalon, Vaskijärven, Vesijaon ja Värriön luonnonpuistot.

Lue myös

Komea Saana, Kölivuoriston kääpä

Lue lisää

Suomen kansallispuistot alueittain

Löydät tältä sivulta enemmän tietoa käymistäni kansallispuistoista, minkä lisäksi voit siirtyä pikalinkeillä seuraaviin kohteisiin: Etelä-Suomen kansallispuistotItä-Suomen kansallispuistotKaakkois-Suomen kansallispuistotLapin kansallispuistotPohjois-Pohjanmaan kansallispuistotSaaristomeren kansallispuistoSuomen kansallismaisemat

 

Kansallispuistot
Etelä-Suomen kansallispuistot tunnetaan kauniista suolammista ja tuuheista metsistä. Tässä kuvassa aamu-uninen Nuuksion kansallispuisto heräilee uuteen päivään.

 

Selkämeren kansallispuisto

Selkämeren kansallispuisto on täynnä upeita saaria ja luotoja. Merta vahtivat Suomen majakat ovat mielenkiintoisia käyntikohteita, ja osassa majakoita voi myös yöpyä. Karun saaristoluonto on on myös paikoitellen varsin vihantaa, kuten esimerkiksi historiallisella Jussarön majakkasaarella.

Selkämeren kansallispuisto sijaitsee Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kustavin, Merikarvian, Eurajoen, Porin, Rauman ja Uusikaupungin kuntien alueella.

Lue retkitarina Länsi-Suomenlahden majakkamatkalta »

 

Länsi-Suomenlahden majakkaretki | Porkkala | Porkala Kallbådan | Saaristomeren kansallispuisto

 

Hossan kansallispuisto

Kainuun alueella Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kuntiin levittäynyt Hossan kansallispuisto on järjestyksessään Suomen 40. kansallispuisto eli maamme nuorin kansallispuisto. Hossan kansallispuisto perustettiin vuonna 2017 Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi, minkä tiimoilta siitä myös muodostui yksi maamme suosituimmista luontokohteista.

Hossan tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat 3500 vuotta vanhat kalliomaalaukset, komeat kosket sekä Julma-Ölkyn rotkojärvi. Alueelta löytyy 90 kilometrin verran merkittyjä reittejä sekä 60 kilometrin verran melontareittejä vesillä liikkuville.

paras teltta Nuuksion kansallispuisto

Kolmilammilta löytyy yksi Nuuksion kansallispuiston kauneimmista telttapaikoista.

Nuuksion kansallispuisto

Nuuksion kauniit järvet ja suolammet, tuuheat metsät ja laaksot sekä kalliot tarjoavat monipuolisen retkiympäristön aivan Helsingin tuntumassa.

Sijaintinsa vuoksi Suomen suosituimpien kansallispuistojen joukkoon noussut Nuuksion kansallispuisto on monipuolinen päiväretkikohde, jossa voi halutessaan viettää myös yön tai vaikka kaksi. Merkityt telttapaikat ja laavut ovat kovassa käytössä, joten leiripaikalla kannattaa varautua myös naapureihin. Huomioithan siis myös muut retkeilijät ja telttailijat, etkä pidä metsäbileitä tai muutenkaan melua tarpeettoman paljon. Luonto on ennen kaikkea paikka rauhoittumista varten, minkä vuoksi Retkietiketin ja muiden kanssakulkijoiden huomioiminen on enemmän kuin suotavaa.

Nuuksion kansallispuistosta löytyy monen pituisia reittejä myös koko perheen kuljettavaksi. Esimerkiksi Punarinnankierros (2 km), Haukankierros (4 km) ja oma suosikkini Korpinkierros(6-7 km) ovat mainioita rengasreittejä, jotka johdattavat aina takaisin matkan alkupisteeseen.

Lue retkitarina Korpinkierrokselta. »
Löydät Nuuksion retkitarinat tämän linkin takaa. »

 

Nuuksio

Nuku yö ulkona | Luonnon päivät

Nuku yö ulkona | Luonnon päivät

 

Sipoonkorven kansallispuisto

Aivan Helsingin nurkilla sijaitseva, maaseutumainen Sipoonkorven kansallispuisto on omiaan sienestämiseen ja marjastamiseen. Hengähdä hetki keskellä eteläisen Suomen kauneimpia perinnemaisemia.

Lue retkitarina Kalkkiruukin luontopolulta. »

 

Sipoonkorpi4
Tämä kuva on yhdestä pystykuvasta peilattu. Ehkä sinäkin näet nämä kiviset kasvot Kalkkiruukin luontopolulla?

 

Kansallispuistot

 

Linnansaaren kansallispuisto

Meitä oli monta ja kaikki kotoisin ympäri Eurooppaa. Englannin seassa soljuivat ranska, suomi, saksa ja hollanti, mutta yksi kieli oli ylitse muiden: Hymy. Se ei katso kansalaisuutta tai äidinkieltä ja se syntyy, kun samanhenkiset reissaajat istuvat yhteiselle laverille kohti Linnansaaren kansallispuistoa.

Lue retkitarina Perpulanluhdan luontopolulta. »

 

Kansallispuistot

Lapinlahden riippusilta on yksi Repoveden kansallispuiston tunnetuimmista nähtävyyksistä.

Repoveden kansallispuisto

Repoveden kansallispuisto

Repoveden kansallipuisto on kaunis sekoitus järvien ja lampien muodostamaa metsämaisemaa. Täällä korkeat mäet ja karut kalliot haastavat nousumetreillään mutta palkitsevat maisemillaan.

Ylitä Repoveden kansallispuiston tunnetuin nähtävyys, Lapisalmen silta, ja testaa käsivoimia Ketunlossilla. Ethän jättänyt Kaakkurin kierrosta kiertämättä?

“Repoveden kansallispuiston maisemat poikkesivat paljolti aiemmin vierailemistani kansallispuistoista. Luonto oli jotenkin vehreämpää, vihreämpää ja monipuolisempaa, männyt seisoivat vieri vieren ilman ihmiskäden aiheuttamaa harvennusta. Viivikin tuumasi lukeneensa alueen olevan vielä poikkeuksellisen koskematonta, joka omalta osaltaan luo tietynlaista erätunnelmaa vieri vieressä seisovien honkien humistessa kulkijalle tarinoita kettu repolaisesta, joka ei tällä kertaa kyllä näyttäytynyt meille. Repoveden kansallispuistossa niin kovin kaunista.”

Lue retkitarina Repoveden kansallispuistoon. »

 

Kansallispuistot
Repoveden kansallispuisto kesäasussaan.
Seitsemisen kansallispuisto

Seitsemisen kansallispuistossa nautimme hieman paremmat retkieväät.

Seitsemisen kansallispuisto

Koe saloseutujen menneisyys ja tee aikamatka entisaikojen torpparielämään Koveron perinnetilalla. Vieraile myös Seitsemisen luontokeskuksessa (ja juo pullakahvit) sekä valokuvanäyttelyssä.

Koveron perinnetilalta alkaa vajaan seitsemän kilometrin mittainen rengasreitti, Torpparintaival, joka jatkuu Multiharjun aarnimetsään kuljettaen kulkijan takaisin aloituspisteeseen Haukilammen tulentekopaikan kautta. Matkan varrella näkee kuulemma vihantia niittyjä, komeaa mäntykangasta, soita pitkospuineen sekä upeaa aarnimetsän hämärää.

“Seitsemisen nimen aavistellaan juontuneen Iso-Seitsemisjärvestä ja sen seitsemästä syvästä lahdesta. Toinen tarina petaa nimen muuntumista, sillä vanhoissa kartoissa järvi esiintyy nimellä Iso-Seilijärvi, minkä vuoksi oletetaan, että nimen pohjana olisi ollut saamenkielen sana “seita”, joka olisi aikojen saatossa mukautunut ensin seidaksi, sitten seiliksi ja lopulta seitsemiseksi.

Sen sijaan Seitsemisen tilan nimihistoria juontaa juurensa isäntä Ananias Antinpoika Heinäahoon, joka muutti sukunimensä Seitsemiseksi seitsemännen lapsensa syntymän jälkeen.

Olen jostain syystä ominut numeron 7 onnennumerokseni, vaikken tiedä, mistä moinen ajatus on alunperin lähtöisin. Vai tiedänkö sittenkin? Viikossa on seitsemän päivää. Lumikilla oli seitsemän kääpiötä. Me aloitamme koulun seitsemän vanhoina. Maailmassa on seitsemän ihmettä, joskin minun mielestäni vielä paljon enemmän. Ja tiesittekö, että matematiikassa numero 7 on toiseksi pienin onnellinen luku?

Sitten on vielä seitsemän veljestä.

Äitini mukaan joka seitsemäs vuosi on ihmisen onnellisin vuosi, ja teoria on ainakin omalla kohdallani pitänyt paikkansa – en siis kehtaisi odottaa, mitä elämälleni muutaman vuoden päästä 35-vuotiaana mahtaa kuulua, tai mistä saan silloin mahdollisesti nauttia.”

Lue koko retkitarina Seitsemisen kansallispuistoon. »

 

Seitsemisen kansallispuisto
Koveron perinnetilan onnellinen emäntä ja isäntä.
Seitsemisen kansallispuisto
Suomen kansallispuistot voivat näyttää myös tältä.
Seitsemisen kansallispuisto
Koveron perinnetila on käymisen arvoinen kohde Seitsemisen kansallispuistossa.
Seitsemisen kansallispuisto
Koveron tilan asukkaat.

Kolmilammin varausalue, Nuuksion kansallispuisto.

paras teltta Nuuksion kansallispuisto

Leiriytyminen kansallispuistossa

Kansallispuistot suojelevat arvokkaita luontoalueita, minkä vuoksi kansallispuistoissa ei voi pystyttää leiriä tai telttaa mihin tahansa toisin kuin erämaassa. Kansallispuistossa tulee aina noudattaa annettuja rajoituksia, jotta hauras luonto kestäisi kaikkien halukkaiden vapaan liikkumisen alueellaan. (Kannattaa muistaa, ettei Suomen kansallispuistoissa peritä pääsymaksua, kuten esimerkiksi tehdään monissa Jenkkien kohteissa.)

Varmistathan siis aina ennen kansallispuistossa vierailua ja mahdollista yöpymistä, mihin saat pystyttää teltan. Kaikki telttailualueet löytyvät karttaan merkittyinä, ja paikallinen luontokeskus neuvoo varmasti, mikäli kaipaat aiheesta lisätietoa.

Katso kaikki Suomen luontokeskukset täältä. »

 

esteetömästi kansallispuistossa
Hyvä ystäväni Sanna Kalmari retkeilemässä ruska-aikaan.

 

Esteettömästi kansallispuistossa

Suomen kansallispuistot tarjoavat sekä pitkiä ja lyhyitä että helppoja ja haastavia reittejä mutta myös esteettömiä polkuja, jotka sopivat niin liikuntarajoitteisille kuin vaunuissa matkustaville perheen pienimmillekin. Voit halutessasi lukea hyvän ystäväni Sanna Kalmarin Palmuasema-blogista hänen tutkimiaan kohteita.

Sanna on kirjoittanut retkijuttuja esimerkiksi Nuuksiosta, Hossasta, Rukalta, Pikku-Syötteeltä ja Hepokönkään vesiputoukselta. Löydät nämä kaikki ja muutaman muun kootusti tämän linkin takaa.

Torron kansallispuisto | Etelä-Suomen laajin erämaa-alue löytyy Tammelan kunnasta. Tiesitkö, että Torronsuo on Suomen syvin suo, jonka turvekerros yltää lähes 10 metriin?

Torronsuon kansallispuisto

Etelä-Suomen lauhasta sydäntalvesta verkalleen heräilevä Torronsuo on upea erämaa-alue Hämeen järviylängöllä Tammelan kunnassa, jossa – jos maisemat eivät olisi vailla tuntureita – voisi kuvitella olevansa Suomen Lapissa.

Torronsuon kansallispuisto on erinomainen päiväretkikohde avaria maisemia rakastaville luonto- ja lintuharrastajille. Kiljamon pysäköintialueen vieressä seisovasta näkötornista voi tähyillä kurkiaurojen ja syyshanhien paluumuuttoa, ja soisessa maastossa pesivä riekkokanta on maamme eteläisimpiä.

Torronsuon pysäköintialueen vierestä lähtevä puolentoista kilometrin mittainen Kiljamon kierros on esteetön ja suo-osuudeltaan pitkostettu, minkä johdosta tänne voi saapua myös pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa. Vähän pidempi reitti kuljettaa kävijän Torronsuon yli Härksaaren vanhoille maasälpä- ja kvartsilouhoksille.

Lue Torronsuon retkiartikkeli. »

 

Kansallispuistot
Punahehkuinen rahkasammal on vallannut koko Torronsuon.
Kansallispuistot
Torronsuon kansallispuiston pitkospuut aamuvalossa.

Päijänteen kansallispuistossa sijaitseva Pulkkilanharju on äänestetty Suomen kauneimmaksi maisemareitiksi.

Pulkkilanharju Päijänteen kansallispuisto

Päijänteen kansallispuisto

Oletko koskaan ajatellut, miten erilaisia muotoja ja maisemia vesi on miljoonien vuosien saatossa Suomelle synnyttänyt? Tai miten mannerjäätikön sulamisvesivirrat ovat muovanneet ja hioneet kallioita sekä lajitelleet ja kerrostaneet soraa ja hiekkaa muodostaen komeita ja kansainvälisesti arvokkaita harjuja?

Jääkauden jälkeensä jättämät Salpausselät ovat Suomen kansainvälisesti tunnetuinta geologista luonnonperintöä. Salpausselkä Geoparkin alueella ne muodostavat ainutlaatuisen, muinaisten jäätikköjokien virtausta kuvastavan kokonaisuuden yhdessä pitkien, viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjulaaksojen kanssa.

Vaikka ensimmäinen ja toinen Salpausselkä ulottuvat halki koko eteläisen Suomen, niitä pääsee ihailemaan näyttävimmillään ja korkeimmillaan juuri Lahden seudulla.

 

Kansallispuistot
Pulkkilanharjun luontopolku on pituudeltaan 4,4 kilometriä.

 

Pulkkilanharjun luontopolku 4,4 km

Lähtö- ja päätepisteet: Karisalmen pysäköintialue, Pulkkilantie 955, Asikkala N61 17.687, E25 32.082

Alueen tunnetuinta nähtävyyttä, Päijänteen kansallispuiston järvimaisemaa halkovaa Pulkkilanharjua ihaillessaan ei voi kuin ihmetellä veden voimaa ja malttia sekä sitä, kuinka useat jääkaudet ovat kuluttaneet ja muotoilleet mieleisekseen 1 600 – 1 900 miljoonaa vuotta vanhoja kallioitamme.

Vedenalaisista harjuselänteistä ja silloilla yhdistetyistä harjusaarista koostuva nähtävyys on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä merkittävä lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupaikka.

Lue lisää Päijänteen kansallispuiston luontokohteista. »
Tutustu myös muihin Salpausselkä Geopark -kohteisiin. »

Kansallispuistot

Helvetinjärven kansallispuiston paraatipaikalta löytyvä Helvetinkolu on kuin jättiläisen vasaralla halkaisema suuri kalliosola.

Helvetinjärven kansallispuisto

Neljän kilometrin mittainen Helvetistä Itään -luontopolku vie kulkijan suopainanteiden ja kauniin kuusimetsän kautta ihailemaan puiston komeinta nähtävyyttä, metsälampeen laskevaa Helvetinkolua.

Geokätköily- ja kiipeilymahdollisuuksien lisäksi alueelta löytyy 40 kilometrin verran merkittyjä reittejä, joten tänne voi lähteä vaikka hieman pidemmälle yön yli retkelle.

“Perimätiedon mukaan Ruokkeen isäntä otti omin lupinensa Sipilän noidan merrasta hauen. Äityi kiivas kinastelu, mistä sydäntyneenä sihisi akka hampaidensa välistä äijälle: ”Tästä Helvetinjärvestä ei tule haukia niin kauan kuin minun kynteni ovat pehmeät!”

Kerrotaan, että vasta aikojen kuluttua kävi hauki kiinni kenenkään pyydykseen.”

Lue Helvetinjärven kansallispuiston retkitarina kokonaisuudessaan täältä. »

 

Helvetinjärvi kansallispuisto
Helvetinjärven kansallispuisto on kaunis luontokohde kaikkina vuodenaikoina.
Kansallispuistot
Helvetinkolulla oma pienuus nousee aivan uusiin mittasuhteisiin.
Kansallispuistot
Helvetinjärven kansallispuiston luontopolut kulkevat tuuhean metsän siimeksessä.

 

Etelä-Suomen kansallispuistot

Etelä-Suomen kansallispuistot kätkevät nimensä taa kauniita suomaisemia, kirkasvetisiä järviä, tuuheaa metsää sekä meriluontoa. Pirkanmaalla sijaitseva Helvetinjärven kansallispuisto on tunnettu upeasta Helvetinkolusta. Monelle tuttu ja rakas retkeilykohde, Nuuksion kansallispuisto, tarjoilee parasta antiaan reilun seitsemän kilometrin mittaisella Korpinkierroksella. Entä oletko koskaan nähnyt Sipoonkorven kansallispuiston oikeita kasvoja?

 

Nuuksio

 

Muita Etelä-Suomen luontokohteita

PORVOO. Reilut kaksi kilometriä Porvoon vanhasta kaupungista sijaitseva Ekuddenin luonnonsuojelualue on perustettu alueen metsän varovaista suojelua varten. Sen näkee, sillä luonto saanut pysyä sille ominaisessa muodossaan. Villinä.

PORKKALANNIEMI. Vaikka Porkkalanniemeä ei ainakaan vielä olla hyväksytty viralliseksi kansallispuistoksi, kannattaa Helsingin lähikallioille lähteä telttailemaan yksin, kaksin tai vaikka kaveriporukan kanssa. Porkkalanniemi on myös omiaan tähtikuvaukseen, sillä sieltä löytyy pääkaupunkiseudun vähiten valosaasteesta kärsinyt alue.

HÄMEENLINNA. Aulangon luonnonsuojelualueelta löytyvä Sibelius Metsä on nimensä mukaisesti kunnianosoitus maamme tunnetuinta säveltäjää, Jean Sibeliusta kohtaan. Aulangonvuoren huipulle pystytetyn Graniittitornin huipulta pääsee myös ihailemaan yhtä Suomen 27. kansallismaisemasta.

HELSINKI. Vanhan kaupungin pitkospuut ja Lammassaari on klassinen yhdistelmä, joka toimii aina. Paitsi silloin, kun kevättulva on hukuttanut kulkureitin.

ORIVESI. Suomen sadan luontohelmen joukkoon valittu Eräpyhä on kaunis ja kummallinen polku Oriveden tuntumassa. Alueesta tekee erikoisen se, että täällä kaikki puut kasvavat rykelmissä.

Kolin kansallispuisto | Bucket list: Koe Ukko-Kolin päältä Pielisen ylle avautuva upea maisema auringonnousun aikaan.

Koli - Kolin kansallispuisto - Suomen kansallispuistot

Kolin kansallispuisto

Kerrotaan, että Itä-Suomesta Länsi-Lappiin yltänyt muinainen vuorijono, Karelidit, kohosi kerran lähes Himalajan korkuiseksi, vaikka toisen tiedon mukaan ulottui vain puoleen, eli noin neljään kilometriin, suurin piirtein Alppien mittoihin.

Kolin kansallispuistossa sijaitsevan Ukko-Kolin yltä aukeaa Suomen tunnetuin kansallismaisema. Täällä Suomen eteläisimmät tykkylumimaisemat kohoavat Ukko-Kolin huipulla 347 metriin merenpinnasta ja 253 metriin Pielisen pinnan yläpuolelle, ja Paha-Kolin kvartsikielekkeeltä pääsee ihailemaan yli Kolinuuron. Akka-Kolilta katsettaan pääsee lepuuttamaan Kolinselän järvimaisemiin ja näköaloistaan tunnetulle Vesivaaralle.

Alueelta löytyvät myös Mäkrävaara, Paimenenvaara, Pieni-Koli, Jauholanvaara ja Hirvivaara. Entä tiesitkö, että Akka-Kolin näköalapaikan alapuolella sijaitsee Hiljaisuuden temppeli, suosittu vihkipaikka. Myös Tarhapuron putous kannattaa kokea. Lumien sulamisen aikaan komeimmillaan pärskähtelevälle luontonähtävyydelle lähtee polku Rantatieltä.

Lue retkitarina Kolin kansallipuistosta, Karelidien huipulta. »
Lue lisää Kolin kansallispuistosta. »

 

Kolin kansallispuisto
Hieman erilaisempi näkymä Ukko-Kolin huipulta.
Valkmusan kansallispuisto

Upeasta suoluonnostaan tunnettu Valkmusan kansallispuisto on myös oivallinen paikka lintujen bongaamiseen.

Valkmusan kansallispuisto

Kymenlaakson harvojen tuntemaksi aarteeksi tituleerattu Valkmusan kansallispuisto ja sen koskematon suoluonto kutsuvat rauhoittumaan.

Ihaile rahkasammalten ruskaa, hengitä raikasta ulkoilmaa ja tarkkaile kevään muuttolintujen huutoja sekä pienten perhosien tanssia kesäaamuisin. Lähde läntisen keitaan lenkille (2,3 km) ja vieraile Moronvuoren päivätuvalla (2 km). Muista myös pakata reppuun hyvät eväät ja termoksellinen kuumaa juotavaa.

Lue lisää Kotka-Haminan kohteista. »

 

Valkmusa

Vapaana virtaavan Niskakosken jylinän kuulee jo kaukaa.

Niskakoski Kuusamo Oulangan kansallispuisto

Oulangan kansallispuisto

Kuusamon ja Sallan rajamailla sijaitseva Oulangan kansallispuisto on upean erämainen ja siitäkin huolimatta suhteellisen helposti lähestyttävä luontokohde. Maisemat tarjoavat upeita näkymiä niin koskien kuohuja, silmänkantamattomiin aukeavia etäisyyksiä sekä puhdasta, koskematonta luontoa rakastaville retkeilijöille.

Suomalaisten rakastama luontokohde huomioitiin marraskuussa 2016 myös DailyMailin julkaisussa, jossa kohdetta tituleerattiin yhdeksi Euroopan toiseksi kauneimmaksi kansallispuistoksi. Myös National Geographic on nostanut Suomen omalle must go -listalleen. Kansainvälisten julkaisijoiden joukkoon mahtuvat myös Lonely Planet sekä The Financial Times.

Kuusamon ja Sallan rajamailla sijaitseva Oulangan kansallispuisto on upean erämainen ja siitäkin huolimatta suhteellisen helposti lähestyttävä luontokohde. Maisemat tarjoavat upeita näkymiä niin koskien kuohuja, silmänkantamattomiin aukeavia etäisyyksiä sekä puhdasta, koskematonta luontoa rakastaville retkeilijöille. Vaikka Karhunkierros onkin yksi alueen tunnetuimmista nähtävyyksistä, Oulangan kansallispuisto tarjoaa paljon muutakin.

Lue lisää Oulangan kansallispuiston luontokohteista täältä. »

Lue vinkit maittaviin retkieväisiin

Tästä vinkkeihin

Vaeltajan matkavakuutus

“Älä tarjoa neuvoa tai suolaa ennen kuin pyydetään”, opettaa italialainen sananlasku.

Tarjoan silti.

Ajattelin ensin, etten lähde purkamaan tällaista vyyhtiä blogissani, mutta aihe on niin tärkeä, että haluaisin teidän kaikkien tietävän ainakin ne muutamat huomioon otettavat asiat, jotka tulivat minullekin yllätyksenä. Kun pari vuotta sitten lähdin Patan kanssa kiipeilemän Ranskan La Graveen, soitin silloiseen vakuutusyhtiööni kysyäkseni, kuuluuko kiipeily matkavakuutukseni piiriin. Kuuluihan se, mutta eräs muu ei.

— Noniin, hieno juttu, nyt voin sitten lähteä hyvillä mielin reissuun.
— Kiva kuulla! Onko tälle vuodelle vielä muita matkoja luvassa?
— Kyllä vain, kaveriporukalla Norjaan vaeltamaan.
— Tyttö naputtelee konetta
— Kuule, kavereiden kanssako ilman opasta?
— Kyllä vain!
— Siinä tapauksessa meidän pitää päivittää sinulle laajennettu urheiluvakuutus.

En rehellisesti sanottuna ollut edes ajatellut, etteivätkö yksinvaellukset kuuluisi normaalin matkavakuutuksen piiriin. Sen sijaan, jos vaelluksella olisi ollut mukana koulutettu opas, olisin selvinnyt perushinnalla. Ja tämä oli vasta alkua.

Lue lisää vaeltajan matkavakuutuksesta täältä. »

 

Syöte

Lue vinkit parhaisiin retkeilyvarusteisiin

Tästä vinkkeihin

Retkeilijän ensiapu ja hygienia

Pidän pienen ja kevyen repun kanssa matkustamisesta, jolloin mukana on vain välttämätön: yleensä vähän alakanttiin mitoitettuna mutta kuitenkin niin, että tilanteesta ja toisesta selviää.

Yli kymmenen kuljetun vuoden aikana sitä on pikkuhiljaa oppinut pakkaamaan aina vain kevyemmin ja fiksummin, vaikka ylilyöntejä sattuu aina aika ajoin – vielä tänäkin päivänä. Monesta olen valmis tinkimään, vaan en lääkelaukun sisällöstä: tässä näytiksi sellainen peruspakkaus, jota säätämällä olen selvinnyt aikalailla kaikista seikkailusta.

Eli testattu on, kantapäänkin kautta: silloin parhaiten toimii COMBEED-rakkolaastari.

Lue EA-pakkauksen vinkit täältä. »

 

Pakkaus-s

Tepasto

 

Pyhä-Luoston kansallispuisto

Pyhä-Luoston kansallispuisto on tunnettu kauniista tuntrimaisemista, joiden nimet kumpuavat metsäsaamelaisten vanhasta uskonnosta. Huipuilta aukeavien näkymien lisäksi Pyhä-Luoston alue on myös tunnettu upeista soistaan. Kansallispuisto sijaitsee Itä-Lapissa Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueella.

Pyhä-Luoston kansallispuisto on päiväretkeilijöiden suosikkikohde, sillä alueelta löytyy 75 kilometrin verran merkittyjä polkuja sekä 120 kilometrin verran hiihtolatuja. Yksi käydyimmistä kohteista on Isokurun reitti, jonka varrella pääsee tutustumaan kansallispuiston geologisiin erityispiirteisiin.

 

Pallas-Yllas-13

Taivaskeron loputtomissa maisemissa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

Taivaskero Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Taivaskero eli Himmelriiki on Muoniossa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevan Pallastunturin korkein laki, joka kurottaa 809 metriin merenpinnasta. Sen huipulta avautuma maisema on myös yksi Suomen 27. kansallismaisemasta.

Karun kauniin kansallispuiston maisemaa hallitsevat tunturit ja niitä ympäröivät luonnontilaiset metsät ja suot. Näillä main kulkee lähes sata kilometriä Länsi-Lapin suurtunturiketjua, joita reunustavat arvokkaat vanhat taigametsät. Historia tietää kertoa, että noin kolme miljardia vuotta sitten Suomea halkoi Alppien kaltainen poimuvuoristo, jonka kuluneita juuria nykyiset tunturit ovat. Osa niiden kivilajeista on saanut alkunsa muinaisista tulivuorista: niiden jäljiltä löytyy Pallastuntureilla tummia vulkaanisia kivilajeja, amfiboliitteja.

Lue retkitarina Taivaskeron huiputuksesta täältä. » 
Lue myös retkitarina Pyhäjoen luontopolulta. »
Katso muut Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tarinat täältä. » 

 

Pyhäjoen luontopolku Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuisto

Paratiisikuru on Urho Kekkosen kansallispuiston kruunun jalokivi.

Urho Kekkosen kansallispuisto

Laajoista kairoistaan tunnettua, vaeltajan kauneimmatkin haaveet täyttävää Urho Kekkosen kansallispuistoa kulkiessaan saapuu kerran mahtavan Siliäselän rinteille, joiden leveiltä reunoilta valuu maa komeaksi kuruksi – niin vehreäksi ja vihannaksi, ettei enää tiedä, onko Lapissa vai missä.

“Talven tuiskujen jäljiltä maassa makaava nietos narskuu vaelluskenkien alla pohjoisen kesää vihertävien tunturien kalveessa.

Vaikka Lappi ei tiedä kiireestä mitään, askel ei malta. Retkikunnan jokainen jäsen kiristää vaivihkaa tahtia, vaikka annamme ymmärtää muuta. Onhan sangen suomalaista, ettei iloja päästellä ilmoille noin vain.

On poikkeuksellisen lämmin toukokuun alku. Ilma on kaunis, tyyni ja kuuma. Vaellamme verkkaisesti pitkin paksua lumivaippaa kohti kurua, jonka alemman sisäänkäynnin kerrotaan olevan kuin portti Saariselän salaiseen puutarhaan. Unelmien luontokohteeseen, jota ei uskoisi todeksi siellä käymättä.

Kohta se tieto mitataan.”

Lue Paratiisikurun retkitarina kokonaisuudessaan täältä. »
Katso vanhoja filmikuvia Urho Kekkosen kansallispuistosta. »

 

Paratiisikuru

SokostiChallenge-99

 

Lemmenjoen kansallispuisto

Lemmenjoen kultainen jokilaakso johdattaa retkeilijän syvälle Saamenmaan sydämeen.

Koe aito erämaan tunnelma ja varaa paikkasi jokiveneestä. Sen kyydissä pääset helposti ja vaivattomasti komealle Ravadaskönkäälle, josta matkaa voi jatkaa uudistetulle 25 kilometrin pituiselle Kultareitille.

Lue lyhyt retkitarina Lemmenjoelta. »

 

Kansallispuistot
Kansallispuistot Suomessa tarjoavat myös upeita putouksia. Kirkasvetinen Ravadasköngäs on Lemmenjoen kansallispuiston kauneimpia nähtävyyksiä.
Kansallispuistot

Lappi

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto / Lemmenjoen kansallispuisto / Käsivarren erämaa / Puljun erämaa / Urho Kekkosen kansallispuisto

Lue lisää
Kansallispuistot

Pohjois-Pohjanmaa

Syötteen kansallispuisto / Oulangan kansallispuisto

Lue lisää
Kansallispuisto

Saaristomeri

Kaivosmiesten aavekaupunki, Jussarö / Utön majakka / Bengtskärin majakka / Länsi-Suomenlahden majakkaretki / Röölä / Nauvo / Naantali

Lue lisää
Kansallispuistot

Etelä-Suomi

Nuuksio kansallispuisto / Sipoonkorven kansallispuisto / Seitsemisen kansallispuisto / Helvetinjärven kansallispuisto / Torronsuon kansallispuisto

Lue lisää
Kansallispuistot

Itä-Suomi

Valkmusan kansallispuisto / Kolin kansallispuisto / Linnansaaren kansallispuisto

Lue lisää
Kansallispuistot

Kaakkois-Suomi

Repoveden kansallispuisto

Lue lisää
Lue myös

Tutustu Retkietikettiin

Lue lisää