Ennakkotilaa: Vaella, kalasta, rakasta — Omaa polkua etsimässä
"Minä rakastan merta; sen äärettömyyttä, ja salaisuuksia, jotka luonto on pystynyt säilyttämään itsellään. Kaikuja, jotka kumisten kantautuvat kilometrien syvyyksistä. Sitä, miten rannan hienolla hiekalla ja simpukkamurskalla kävellessään voi palata hetkeksi elämän alkukodin ääreen – sinne, mistä kaikki on syntynyt."
Vaellus ja retkeily
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit sekä helmiä arkistojen kätköistä.
Tällaista vapaaehtoistyötä minäkin voisin tehdä! Jos vain olisi päätyöltä aikaa. 🙂
Ihana Norja ^^
Nelipäiväinen työviikko ja puolet duuneista oman yrityksen kautta on paras ratkaisu ja mahdollisuus, joka on koskaan tullut omalle kohdalle. <3 Marraskuussa uudestaan! 🙂
No nyt heräsi mielenkiinto. Kerrohetikerrohetikerroheti! 🙂
Voin vain kuvitella, kuinka mahtavaa tuolla laivan kannella on ihan tosissaan olla valaiden uiskennellessa ympärillä. Tulit heti mieleen, kun luin eilisen itku-uutisen Norjan valaspolosta. Voi, kunpa ihmiset tajuaisivat. 🙁
Upeita kuvia – vaikka taisi tuolla olla melko viileää 🙂
Kiitos! Tällä kertaa sää oli lähes koko ajan plussan ja vesisateen puolella, kun viime vuonna nautittiin upeasta ja valkoisesta talvisäästä. Eivät ole vuodet veljiä keskenään.. Marraskuussa sitten uusiksi taas! 🙂
Hienot blogisivut sulla. 🙂
Oli kyllä hieno Tromssan visiitti ja valaat oli hienoja. Hienoja kuvia sulla.
Mä jatkoin sitten Vesteråleniin Laurin kanssa Hurtigrutenilla. Käytiin Nyksundissa ja pilkillä ja ihasteltiin revontulia ja tietysti aurinkoa, joka näyttäytyi siellä pitkän tauon jälkeen. Taas tuli tehtyä alustavia suunnitelmia yhteistyöstä parin paikallisen kulttuuripuolen henkilön kanssa. Katsotaan nyt, mikä toteutuu…
Laitoin sulle muuten viestiä FB:ssä.
[…] kuvaukselliset valasmuraalit » Kirje Tromsosta » Valasvahdissa » Ikimatkalla valaiden kanssa » Sinun muistollesi, Tea-Mari […]