Vaikka olisin viihtynyt Lukomirin vuoristokylässä pidempäänkin ja mieluiten yön yli, tuli aika hypätä jeepin kyytiin. Matkamme jatkuisi kohti Blidinjen luonnonpuistoa, jossa viime vuonna juhlistimme läpi kahdeksan maan kulkevan Via Dinarica -vaellusreitin avajaisia.

Tällä kertaa kohteemme olisi historiallinen, kymmenien tuhansien tuntema ja vierailema. Pyhä.

Ja samalla Euroopan suurin karstilähde.

Blagaj Tekija on 1500-luvulla rakennettu ottomaanien luostari, joka on rakennettu kallion juurelle Buna-joen lähteen ylle.
Blagaj Tekija on 1500-luvulla rakennettu ottomaanien luostari, joka on rakennettu kallion juurelle Buna-joen lähteen ylle.

Matka jatkuu. Valkoinen jeeppi kiidättää meitä kohti Balkanin helmeä, Mostaria, josta lopulliseen kohteeseen on enää noin 20 minuutin ajomatka.

Kaunis luostarivanhus kätkee sisäänsä aarteen, joka on kaiken elämän elinehto: kahden euron sisäänpääsymaksulla pääset tutkimaan pyhätön tiloja sekä hörppäämään raikasta ja hyvänmakuista vettä Euroopan suurimmasta lähteestä.

Ajatelkaa, millaiset puitteet tämän alueen dervisseillä on ollut harjoittaa uskontoaan.

Blagaj Tekija
Blagaj Tekija

Blagaj Tekijan historia (jota kukaan ei tunne varmaksi)

Täältä ei ole säilynyt tarkkoja ja tallenntettuja historiatietoja. Se kuitenkin tiedetään, että Blagaj Tekija on rakennettu aiemmin samalla paikalla sijainneen bogomililaisen pyhäkön raunioille.

Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty ja todennettu myöhäisantiikin aikaisia rakennusten jäänteitä.

Keskiajalla (1454), jo ennen ottomaanien saapumista, kohde oli erittäin tärkeä niin kulttuurisesti kuin uskonnollisesti. Ensimmäinen kirjallinen maininta Tekkestä löytyy osmaanimatkailija Evliya Çelebin matkakertomuksesta Prvi pisani trag Tekije u Blagaju donosi Evlija Čelebija 1664. Tuolloin Tekke oli jo tunnettu koko Ottomaanien valtakunnassa ja tiedeyhteisössä.

Tekijan vieressä sijaitseva asuinkompleksi on rakennettu uudelleen ja sisustettu useaan otteeseen sen historian aikana. Rakennus oli aktiivisesti toiminnassa, kunnes sen viimeinen šeikki Sejdo Sehovic kuoli vuonna 1925.

Toisen maailmansodan jälkeen dervissien ja Tekken toiminta kiellettiin. 1970-luvun alkuun asti Tekija oli Bosnia ja Hertsegovinan kansallismuseon hallinnassa.

Vuodesta 1974 islamilainen yhteisö alkoi ilman hallituksen lupaa käyttää ja suojella rakennusta rappeutumiselta. Elvyttämällä pyhiinvaelluskohteen hengen ja vuotuisen Mawlid-juhlan (profeetta Muhammedin syntymän uskonnollinen juhla), Tekken alkuperäinen merkitys alkoi hiljalleen palautua.

Blagaj Tekija

Tekke-nimen historiasta ja mystisestä miehestä

Kauniin ympäristönsä ja historiallisen merkityksensä ansiosta kohde tunnetaan maailmanlaajuisesti nimellä ”Tekija (pyhättö) Buna-joen lähteellä” eli Blagajin Tekija eli Tekija Blagaj.

Ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä kohde mainitaan Sari Salutkin hautapaikkana. Perimätiedon mukaan Salutkin oli 1200-luvun lopun Ottomaanien valtakunnan kuuluisimpia hahmoja, joka toivoi testamentissaan – kertoman mukaan – että hänen ruumiinsa haudattaisiin eri arkuissa eri maihin, jotka eivät ole muslimimaita.

Tarkoitus oli selvä: jotta kukaan ei tietäisi, missä hänen ruumiinsa todella sijaitsee.

Kukaan ei myöskään tiedä, missä hän todellisuudessa syntyi.

Sari Salutkin oli alevi-turkkilainen dervissi ja merkittävä sufi-mystikko, jota bektashi-sufimuslimit, erityisesti Balkanilla ja osissa Lähi-itää, kunnioittavat pyhimyksenä. Legendaarinen hahmo sekä islamilaisessa että alueellisessa kansanperinteessä yhdistetään usein islamin leviämiseen Balkanilla sekä eri turkkilaisten ja paikallisten yhteisöjen integraatioon.

Blagaj Tekija
Blagaj Tekija

Euroopan suurin lähde

Buna-joella sijaitseva Blagaj Tekken lähde – paikallisesti tunnettu nimellä Vrelo Bune – on yksi Bosnia ja Hertsegovinan merkittävimmistä luonto- ja kulttuurikohteista.

Lähde sijaitsee korkean pystysuoran kallion juurella lähellä Blagajin kylää, Mostarin kaakkoispuolella. Kristallinkirkas ja kylmä karstilähde on Euroopan suurin: vesi virtaa noin 30 kuutiometriä sekunnissa suoraan kallion alla olevasta luolasta.

Blagaj Tekijan dervissiluotsari ja Euroopan suurin karstilähde sijaitsevat vain 20 minuuntin ajomatkan päässä Mostarista.

Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa

Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.

KAUKOKAIPUU on Suomen luetuin matkablogi, jonka mukana pääset nojatuolimatkailemaan niin kotimaan kohteisiin kuin maailman kauneimpiin nähtävyyksiin. Mediakortti.

Jos varaat lennot. äkkilähdön pakettimatkan tai opastetun kierroksen yhteistyökumppanieni kautta, sinä et maksa yhtään ylimääräistä, mutta minä saan pienen korvauksen. Tällä tavoin voit halutessasi tukea Kaukokaipuun toimintaa ja mahdollistaa maksuttomien vinkkien ja oppaiden julkaisemisen jatkossakin. Kiitos. ❤️

© KAUKOKAIPUU

Privacy Preference Center

Evästeasetukset
KAUKOKAIPUU

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet mahdollistavat verkkosivuston perustoiminnot, kuten sivuston lukemisen kaikkine sisältöineen. Sivustoa ei voida käyttää oikein ilman välttämättömiä evästeitä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analytics -palvelua kerätäkseen nimettömiä tietoja, kuten sivuston kävijämäärän ja suosituimmat sivut. Tämän tiedon perusteella pystymme tuottamaan lisää lukijoita kiinnostavia matkailusisältöjä.

Evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.