Vaikka olisin viihtynyt Lukomirin vuoristokylässä pidempäänkin ja mieluiten yön yli, tuli aika hypätä jeepin kyytiin. Matkamme jatkuisi kohti Blidinjen luonnonpuistoa, jossa viime vuonna juhlistimme läpi kahdeksan maan kulkevan Via Dinarica -vaellusreitin avajaisia.
Tällä kertaa kohteemme olisi historiallinen, kymmenien tuhansien tuntema ja vierailema. Pyhä.
Ja samalla Euroopan suurin karstilähde.

Matka jatkuu. Valkoinen jeeppi kiidättää meitä kohti Balkanin helmeä, Mostaria, josta lopulliseen kohteeseen on enää noin 20 minuutin ajomatka.
Kaunis luostarivanhus kätkee sisäänsä aarteen, joka on kaiken elämän elinehto: kahden euron sisäänpääsymaksulla pääset tutkimaan pyhätön tiloja sekä hörppäämään raikasta ja hyvänmakuista vettä Euroopan suurimmasta lähteestä.
Ajatelkaa, millaiset puitteet tämän alueen dervisseillä on ollut harjoittaa uskontoaan.


Blagaj Tekijan historia (jota kukaan ei tunne varmaksi)
Täältä ei ole säilynyt tarkkoja ja tallenntettuja historiatietoja. Se kuitenkin tiedetään, että Blagaj Tekija on rakennettu aiemmin samalla paikalla sijainneen bogomililaisen pyhäkön raunioille.
Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty ja todennettu myöhäisantiikin aikaisia rakennusten jäänteitä.
Keskiajalla (1454), jo ennen ottomaanien saapumista, kohde oli erittäin tärkeä niin kulttuurisesti kuin uskonnollisesti. Ensimmäinen kirjallinen maininta Tekkestä löytyy osmaanimatkailija Evliya Çelebin matkakertomuksesta Prvi pisani trag Tekije u Blagaju donosi Evlija Čelebija 1664. Tuolloin Tekke oli jo tunnettu koko Ottomaanien valtakunnassa ja tiedeyhteisössä.
Tekijan vieressä sijaitseva asuinkompleksi on rakennettu uudelleen ja sisustettu useaan otteeseen sen historian aikana. Rakennus oli aktiivisesti toiminnassa, kunnes sen viimeinen šeikki Sejdo Sehovic kuoli vuonna 1925.
Toisen maailmansodan jälkeen dervissien ja Tekken toiminta kiellettiin. 1970-luvun alkuun asti Tekija oli Bosnia ja Hertsegovinan kansallismuseon hallinnassa.
Vuodesta 1974 islamilainen yhteisö alkoi ilman hallituksen lupaa käyttää ja suojella rakennusta rappeutumiselta. Elvyttämällä pyhiinvaelluskohteen hengen ja vuotuisen Mawlid-juhlan (profeetta Muhammedin syntymän uskonnollinen juhla), Tekken alkuperäinen merkitys alkoi hiljalleen palautua.

Tekke-nimen historiasta ja mystisestä miehestä
Kauniin ympäristönsä ja historiallisen merkityksensä ansiosta kohde tunnetaan maailmanlaajuisesti nimellä ”Tekija (pyhättö) Buna-joen lähteellä” eli Blagajin Tekija eli Tekija Blagaj.
Ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä kohde mainitaan Sari Salutkin hautapaikkana. Perimätiedon mukaan Salutkin oli 1200-luvun lopun Ottomaanien valtakunnan kuuluisimpia hahmoja, joka toivoi testamentissaan – kertoman mukaan – että hänen ruumiinsa haudattaisiin eri arkuissa eri maihin, jotka eivät ole muslimimaita.
Tarkoitus oli selvä: jotta kukaan ei tietäisi, missä hänen ruumiinsa todella sijaitsee.
Kukaan ei myöskään tiedä, missä hän todellisuudessa syntyi.
Sari Salutkin oli alevi-turkkilainen dervissi ja merkittävä sufi-mystikko, jota bektashi-sufimuslimit, erityisesti Balkanilla ja osissa Lähi-itää, kunnioittavat pyhimyksenä. Legendaarinen hahmo sekä islamilaisessa että alueellisessa kansanperinteessä yhdistetään usein islamin leviämiseen Balkanilla sekä eri turkkilaisten ja paikallisten yhteisöjen integraatioon.


Euroopan suurin lähde
Buna-joella sijaitseva Blagaj Tekken lähde – paikallisesti tunnettu nimellä Vrelo Bune – on yksi Bosnia ja Hertsegovinan merkittävimmistä luonto- ja kulttuurikohteista.
Lähde sijaitsee korkean pystysuoran kallion juurella lähellä Blagajin kylää, Mostarin kaakkoispuolella. Kristallinkirkas ja kylmä karstilähde on Euroopan suurin: vesi virtaa noin 30 kuutiometriä sekunnissa suoraan kallion alla olevasta luolasta.

Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.
9 Comments
Add comment Peruuta vastaus
This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.
Aivan mielettömältöhän siellä näyttää, ei voi kuin haaveilla omasta reissusta <3
Kiitos! Kannattaa ehdottomasti suunnitellal omaa reissua tänne nurkkaan maailmaa, en voi kuin suositella. <3
Niin kaunis maa <3
Niin on <3
Oi mitä maisemia! Vau mitä kuvia!
Kiitos ihana Johanna! <3
Erästä Bosnian portaalista löysin tänne ja täältä löysin kultainen aarrearkku. Kiitos kun niin hienosti esittelet kotimaastani.
Jos tykkäät ja kaipaat meidän ruoasta ja matka tuo sinut Mikkeliin, tervetuloa tutustumaan minun Bosnian koti täällä Suomessa ja nauttia Bosnialaista ruoka ja kahvia Savossa. Olisi kiva!
Hei Sanja! Kiitos aivan ihastuttavasta kommentistasi, se sai minut todella iloiseksi. Rakastan Bosniaa paljon, ja Mikkelihän on ihan meidän kesämökin lähettyvillä, Pohjois-Savosta kun ollaan lähtöisin. Eli ehkä joku kerta vielä tulen moikkaamaan, olisi aivan ihana juttu! 🙂
Tervetuloa. Laita vaan viestiä ja filotaikina rupee leijumaan ilmassa 😉 (toisessa postauksessa huomasin, että maistoit pitaa. Oliko se pinaattilla? ?)