Blagaj Tekijan karstilähde on Euroopan suurin – ja tänne haudattu mies täysi mysteeri

Vaikka olisin viihtynyt Lukomirin vuoristokylässä pidempäänkin ja mieluiten yön yli, tuli aika hypätä jeepin kyytiin. Matkamme jatkuisi kohti Blidinjen luonnonpuistoa, jossa viime vuonna juhlistimme läpi kahdeksan maan kulkevan Via Dinarica -vaellusreitin avajaisia.

Tällä kertaa kohteemme olisi historiallinen, kymmenien tuhansien tuntema ja vierailema. Pyhä.

Ja samalla Euroopan suurin karstilähde.

Matka jatkuu. Valkoinen jeeppi kiidättää meitä kohti Balkanin helmeä, Mostaria, josta lopulliseen kohteeseen on enää noin 20 minuutin ajomatka.

Kaunis luostarivanhus kätkee sisäänsä aarteen, joka on kaiken elämän elinehto: kahden euron sisäänpääsymaksulla pääset tutkimaan pyhätön tiloja sekä hörppäämään raikasta ja hyvänmakuista vettä Euroopan suurimmasta lähteestä.

Ajatelkaa, millaiset puitteet tämän alueen dervisseillä on ollut harjoittaa uskontoaan.

Täältä ei ole säilynyt tarkkoja ja tallenntettuja historiatietoja. Se kuitenkin tiedetään, että Blagaj Tekija on rakennettu aiemmin samalla paikalla sijainneen bogomililaisen pyhäkön raunioille.

Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty ja todennettu myöhäisantiikin aikaisia rakennusten jäänteitä.

Keskiajalla (1454), jo ennen ottomaanien saapumista, kohde oli erittäin tärkeä niin kulttuurisesti kuin uskonnollisesti. Ensimmäinen kirjallinen maininta Tekkestä löytyy osmaanimatkailija Evliya Çelebin matkakertomuksesta Prvi pisani trag Tekije u Blagaju donosi Evlija Čelebija 1664. Tuolloin Tekke oli jo tunnettu koko Ottomaanien valtakunnassa ja tiedeyhteisössä.

Tekijan vieressä sijaitseva asuinkompleksi on rakennettu uudelleen ja sisustettu useaan otteeseen sen historian aikana. Rakennus oli aktiivisesti toiminnassa, kunnes sen viimeinen šeikki Sejdo Sehovic kuoli vuonna 1925.

Toisen maailmansodan jälkeen dervissien ja Tekken toiminta kiellettiin. 1970-luvun alkuun asti Tekija oli Bosnia ja Hertsegovinan kansallismuseon hallinnassa.

Vuodesta 1974 islamilainen yhteisö alkoi ilman hallituksen lupaa käyttää ja suojella rakennusta rappeutumiselta. Elvyttämällä pyhiinvaelluskohteen hengen ja vuotuisen Mawlid-juhlan (profeetta Muhammedin syntymän uskonnollinen juhla), Tekken alkuperäinen merkitys alkoi hiljalleen palautua.

Kauniin ympäristönsä ja historiallisen merkityksensä ansiosta kohde tunnetaan maailmanlaajuisesti nimellä ”Tekija (pyhättö) Buna-joen lähteellä” eli Blagajin Tekija eli Tekija Blagaj.

Ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä kohde mainitaan Sari Salutkin hautapaikkana. Perimätiedon mukaan Salutkin oli 1200-luvun lopun Ottomaanien valtakunnan kuuluisimpia hahmoja, joka toivoi testamentissaan – kertoman mukaan – että hänen ruumiinsa haudattaisiin eri arkuissa eri maihin, jotka eivät ole muslimimaita.

Tarkoitus oli selvä: jotta kukaan ei tietäisi, missä hänen ruumiinsa todella sijaitsee.

Kukaan ei myöskään tiedä, missä hän todellisuudessa syntyi.

Sari Salutkin oli alevi-turkkilainen dervissi ja merkittävä sufi-mystikko, jota bektashi-sufimuslimit, erityisesti Balkanilla ja osissa Lähi-itää, kunnioittavat pyhimyksenä. Legendaarinen hahmo sekä islamilaisessa että alueellisessa kansanperinteessä yhdistetään usein islamin leviämiseen Balkanilla sekä eri turkkilaisten ja paikallisten yhteisöjen integraatioon.

Buna-joella sijaitseva Blagaj Tekken lähde – paikallisesti tunnettu nimellä Vrelo Bune – on yksi Bosnia ja Hertsegovinan merkittävimmistä luonto- ja kulttuurikohteista.

Lähde sijaitsee korkean pystysuoran kallion juurella lähellä Blagajin kylää, Mostarin kaakkoispuolella. Kristallinkirkas ja kylmä karstilähde on Euroopan suurin: vesi virtaa noin 30 kuutiometriä sekunnissa suoraan kallion alla olevasta luolasta.