Sutjeskan kansallispuisto on Bosnia-Hertsegovinan vanhin ja kaunein

Mostarista matkamme jatkui Montenegron rajalla sijaitsevaan Sutjeskan kansallispuistoon, jonka kohtaamista olin odottanut kaikkein eniten.

Tarkoituksenamme olisi nimittäin kiivetä Uglješin huipulle 1 859 metriin ja laskeutua päivän päätteeksi takaisin laaksoon yöpyäksemme Donje Bare -järven rannassa, Titon raunioituneen metsästysmajan vieressä sijaitsevassa vuoristomajassa.

Luontoelämäystä ennen oppaamme Thierry jätti meidät valtavien betonileukojen väliin ja lähti hakemaan vuoristomajan avainta viereisestä hotellista.

Tjentišten joukkohaudan muistomerkki tekee kunniaa Sutjeskan sodassa 1943 kaatuneille, tuntemattomiksi jääneille bosnialaisille sotilaille.

Yhteiseen hautakiveen on kaiverrettu: ”This is the resting place of 3 301 fighters of Sutjeska.”

Tarkkasilmäiset erottavat vastaavia – joskin kooltaan paljon maltillisempia – muistomerkkejä ympäri kansallispuiston alueen.

Niistä kahta voi tähytä Uglješin huipulta. Päivävaellusta varten pitää kuitenkin tankata kunnolla, joten suunnistimme Sutjeskan kansallispuiston perimmäiseen ravintolaan, Tentoriumiin.

Tilasimme neljään pekkaan perinteisen lautasen ilmakuivattua lihaa, paikallisia juustoja sekä fritattuja leipäpalleroita, jotka ovat syntisen hyviä. Kyytipojaksi valitsin tietenkin seljankukkamehua, joka on täällä päin Balkania aivan erinomaista.

Matka vuoristomajalle kesti kiemurtelevaa hiekkatietä pitkin reilut kolme varttia.

Parkkeerasimme jeepin vuoristotien poskeen, pakkasimme päiväreppuihin vettä ja banaania.

Vaikka jalkamatka Uglješin huipulle ei ole kuin muutaman kilometrin mittainen, reitti on nousumetriensä puolesta melko haastava. Polku oli kuitenkin hyvässä kunnossa, mikä helpotti askellusta ylämäkeen. Aika ajoin oli silti pysähdyttävä vetämään henkeä ja ahmimaan silmin edessä aukeavia maisemia.

Sutjeskaa voi helposti kutsua yhdeksi koko maailman kauneimmista kansallispuistoista.

Sutjeskan kansallispuisto perustettiin vuonna 1962 ja on siten Bosnia ja Hertsegovinan vanhin kansallispuisto.

Kansallispuiston alueeseen kuuluu maan korkein vuori Maglić, joka on yli 2 386 metriä korkea ja sijaitsee Montenegron rajalla. Maglić-vuorijonon Montenegron puolella sijaitseva syvänne on muodostanut sydämenmuotoisen Trnovačko Jezeron eli Trnovačko-järven.

Puistoon kuuluu myös Perućican luonnonsuojelualue, joka on yksi Euroopan kahdesta viimeisestä jäljellä olevasta aarniometsästä. Puisto tunnetaan myös toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 käydyn Sutjeskan taistelun tapahtumapaikkana.

Kuten aiemmassa jutussani mainitsin, Green Visions on kunnostanut UNPD:n avustuksella ja rahoituksella 90 vuoristomajaa ympäri Bosnia-Hertsegovinaa.

Me yöpyisimme yhdessä aivan pian, mutta siitä lisää Bosnia-tarinoiden seuraavassa osassa.

Kaikki merkityt vaellusreitikin löytyvät yhdestä paikkaa Via Dinarica -sivustolta, joten luontomatkailun eteen on tehty toden teolla töitä. Ruuhkaa ei kohteissa kuitenkaan ole: seurana kulkee korvaan kuiskutteleva tuuli tai heinikossa sirittävä sirkka.