Sokosti Challenge -retkeilykurssin lauantai ja sunnuntai kuluivat tiivisti luentojen ja testailujen parissa. Jokainen vaeltaja joutui myös oppaidemme Jukan ja Juhanin syyniin eli makuupussit, makuualustat ja teltat käytiin läpi per sierainpari. Myönnän – itse lähdin reissuun liian köykäisellä kesäpussilla, minkä vuoksi muutamana yönä tuli vilu. Onneksi telttakaveri lainasi ylimääräiset villahousunsa.
Kun vaelluksen aikana sitten haastelin muita mimmejä heidän valinnoistaan, olivat kaikki lähteneet reissuun kolmen vuodenajan unipussilla. Sellaisen kävin minäkin hankkimassa heti vaellukselta kotiuduttuani, ja olen ollut todella tyytyväinen Warmpeaceen, johon mahtuu hyvin ja pitkin pituuttaan tällainen 183 senttinen hujoppikin. Sain tuon aavistuksen lämpimämmän pussin sen verran hyvällä kesätarjouksella, että päädyin suoraan Viking 900 -malliin, jonka comfort on naisille -7 astetta.
Jos vaelluksella sataa (muuta kuin jäätihkua), kuljen pelkällä kerrastopaidalla, sillä suvulleni ominaisen vilkkaan aineenvaihdunnan kiitoksena liikkuessa on aina kuuma. Ja kylmä sitten, kun ollaan paikallaan. Tarkenen siis pitkälle syksyyn ohuilla vaatteilla, mutta yöksi tarvitsen hieman enemmän vällyä ja lämpöä kuin moni muu.
Yksi hyvä ja varteenotettava vinkki oli se, että rinkan voi suojata jätesäkillä, jolloin kosteus pysyy poissa hieman pidempään. Minulla on ollut tapanani kääriä makuupussi jätesäkkiin, jotta se ei vahingossakaan pääsisi kastumaan.
Vaatteet pakkaan aina 4l minigrip-pusseihin, joita saa edullisesti kaikista tarjoustaloista. Minigrippien etu on myös se, että ylimääräisen ilman saa puristettua pois, eli vaatteet saa pakattua vesitiiviisti pieneen tilaan.
Kun aamupäivä kului ulkosalla erilaisia retkikeittimiä testaillen, halonhakkuussa ja telttojen koekasaamisessa, ilta vietettiin sisätiloissa kuunnellen luentoa retkeilijän ravinnosta. Samalla jaettiin eväät, ja lopun viimeeksi alettiin pakkaamaan rinkkoja totistakin totisempi grammanviilaus silmäkulmassa kiiluen. Se tiputti omasta lastista melkein puolet. Puolet.
Aivan käsittämätöntä.
Jos en väärin muista, minulla oli porukan kevein kantamus. Jukka ja Juhani ovat toki ihan omaa luokkaansa, ja Jukan ”kärsimysteltta” on jotain sellaista, missä nukkuisin vasta viimeisessä hädässä. No en sentään, mutta nahkaa pitää vielä parkkiinnuttaa ja paljon.
”Fiilikset kiloissa ja rinkat grammoissa!” kuten Metsis tokaisi. Reilu 10 kg on oma henkilökohtainen ennätys viiden päivän vaellukselle varusteineen, telttoineen ja ruokineen.
Ystäväni, jonka kanssa vaelsin viime elokuussa Varanginvuonolle, tuumasi tuohon alla olevaan kuvaan, notta: ”Ja tossahan näyttäis olevan ruokaa vaan max kolmeksi päiväksi. Eikä kalavehkeitä näy missään. SUKLAA?!”
Suklaata oli pähkinäpussien seassa, kalavehkeet jäivät kotiin. Järjestelmäkameraakaan en jaksa kantaa mukana pidemmillä vaelluksilla.
Elämä. Valintojen maailma!
Pääsette hieman tuonnempana näkemään listan tälle vaellukselle pakatuista varusteista.
Sokosti Challenge 2016
Tämän vuoden ilmoittautumiset ovat parhaillaan käynnissä, ja pääset tutustumaan kurssitarjontaan Suomen Ladun verkkosivuilla. Suosittelen lämpimästi, mikäli retkeily kiinnostaa – kokemus oli ikimuistoinen!
Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.