Iso kiitos, pikkukiitos, tattis. Rakas Aune-tätini tapasi sanoa niin. Kiitos siis aivan mielettömän paljon edellisen postauksen kommenteista. Mahtavaa, että aihe kosketti ja että siellä ruudun toisella puolen ollaan valveutuneita kotimaanmatkailijoita; nyt vielä odotan, että kirjoitatte aiheesta ja kotikaupunkireissuista blogeihinne. Milla, haluaisin ehdottomasti lukea joposeikkailuista ja kahvilafiilistelyistä!
Ja sitten otsikon pariin: Kerroin tovi sitten siskostani, Englannin kauneimmasta paluumuuttajasta. Niin no, kauan se sisko Suomessa viihtyikin.. Tällä kertaa reissu ei kuitenkaan kestä vuosia vaan kuukauden, ja tänä syksynä moni unelma on käynyt toteen: Sisko valittiin mukaan Kööpenhaminan Mute Compin fyysiseen tanssiteatteriin, joka hallitsee vahvasti koko Tanskan nykytanssigenreä. Esimakua nykäriesityksistä voi katsoa vaikkapa tanssiteatterin omalta Vimeo-kanavalta. Ei tule yllätyksenä, että olen pikkusiskon puolesta aivan mahdottoman ylpeä! Ja onnellinen. Onnellinen sillä meidän perheessämme on aina kannustettu unelmien tavoitteluun.
Sisko toivoi omaa pientä blogiaan jo Englannissa asuessaan ja nyt neitokaisen kotiuduttua olemme viimein saaneet sellaisen pystyyn.
Sanotaanko, että nykytanssiasennot yhdistettyinä perinteisiin asukuviin ovat varsin toimiva ja mielenkiintoinen yhdistelmä.
Myös Trendi on löytänyt siskon blogin ja Ostrich Feathers huomioitiin Lilyn taannoisessa asukuvaviikko-tempauksessa numerolla 1.
Uskon vakaasti siihen, että hyvä tulee hyvän luo ja kun asiat tekee sydämellä, ei voi kuin onnistua. Etenkin, kun lähtökohtana on kannustava perhe. Tässä siis siskon saavutuksen kunniaksi ja edelliseen kirjoitukseeni nojaten uusia kuvakulmia Helsingistä – paikkoja, joista osassa en ollut käynyt koskaan aiemmin, vaikka olen asunut täällä jo kohta viisi vuotta.
Lisää kuvia Ostrich Feathersin blogissa ja Instagramissa.
22 Comments
WAU!
<3
Kiva uusi näkökulma muotiin, kun on mielenkiintoiset asennot kuvissa eikä pelkkiä rättejä 🙂 Tanssijat on upeita olentoja!
Oon sun kanssasi aivan samaa mieltä! 🙂
Jaa. Täytyy vähän pyörtää äskeisen postauksen kommenttia. Siskollas on freesi ote ja asenne. Hyvä sisaruspari!
Heh, kiitosta! Ja siskokin kiittää!
Mahtava tiimi, sinä ja siskosi – ihan käsittämättömän ihania ja kauniita kuvia! Henkeäsalpaavaa.
Voi kiitos Ulla, arvasin että sinä muodin ystävänä tykkäisit tästä. 🙂
Mitä kuvia ja kuinka uskomaton sisko sulla!!! Kerrassaan upeaa!
No sanos muuta! Mäkin aina siskoa kuvatessa mietin, että ollaanko oikeesti samoista vanhemmista..
Jessus, Mamman kiitokset ja toi sun sisko <3
Mamma <3 Ja siskot, misumiitti! <3
Oiskohan tässä ensimmäinen muotiblogi jonka laittaisin lukulistalle! Upeita kuvia ja malli myös tietenkin!
Mulla ainakin oli (; Heh! Ja kiitos, välillä on ihana kuvata matkajuttujen lisäksi kauniitakin asioita. <3
Mahtavia kuvakulmia tosiaan – ootte hyvä tiimi! 🙂
Kiitos <3
Kiitos ihanista sanoista; Ostrich Feathers- blogia ei olisi olemassa ilman sua, Marinella – sä oot mulle kaikista isoin inspiraatio; aina kannustamassa, ehdottamassa, kokeilemassa. KIITOS mielettömästi, tästä jatketaan yhdessä kohti uusia seikkailuja! < 3
Me ollaan huipputiimi! <3
Niin huikeita kuvia ja tosiaankin olette huipputiimi, sillä ei se kameran edessä heittäytyminenkään tosiaan helppoa ole! Ja Nella, katsotaan mitäs sitä keksisi kahvila jne kotiseutukuvioista kerrottavaksi 😉
Kiitos Milla ihanista sanoista! Ja oot tuossa niin oikeassa: Ei ole helppoa! Mutta alkujännitysten jälkeen ollaan päästy sellaiselle sisarustasolle, että kaikesta voi kommentoida ja eikä kameran edessä tule “karmeita”. 🙂 Sen lisäksi siis, että MJ:llä on fotogeeni, mulla ei tosiaan ole.
Te menette kyllä vielä niin pitäkälle! Ihan mahtavaa, teillä on mieletön voimavara kannustavassa perheessä. I stay tuned <3
Meillä on myös mieletön voimavara sellaisissa ystävissä, kuten esim sinä <3 Senkin maailmanluokan tähti ja New Yorkin muotiviikkojen feettaaja! Kuka muu muka pääsisi IvanaHelsingin kanssa lavalle kuin sinä. (;
Sä oot tähtönen <3