Mitä tehdä, jos passi katoaa matkalla?
Huolettomat geenini ovat saattaneet ystäväni aina aika ajoin hermoromahduksen partaalle.
Kuka nyt haluaisi kiperässä tilanteessa kuulla mitään yltiöpositiivista saatika kliseistä sutkautusta, kuten esimerkiksi: “kyllä kaikki lutviutuu.”
Pahoittelen kaikkien niiden vuosien aikana aiheuttamiani ylimääräisiä otsasuonitykytyksiä. Lehmänhermoni vain sattuvat olemaan venyvää sorttia, ja kun viikonlopun kuvauskeikalla kadotin toistamiseen arvopaperini, tuumasin, että kaiken saa onneksi uusittua.
“Miten sä voit olla noin rauhallinen?!”
“Mä en olisi koskaan pystynyt kuvaamaan siinä tilanteessa tilaisuutta loppuun!”
“En olisi ikinä saanut unta tuona yönä.”
“MIKÄ SUA VAIVAA??”
Kuulun kai vain siihen hyväuskoiseen joukkioon, joka tietää asioiden lutviutuvan, oli kyse sitten asian hukkaamisesta, ihmissuhteista, työkuvioista tai muusta.
Olen ylipäätään sitä mieltä, että mitä sitä turhaan ämpyilemään kun paska on jo housussa.
On eri asia olla välinpitämätön ja välittämättä. Jälkimmäisestä luonteenpiirteestä olen juurilleni kiitollinen. Tuo ominaisuus on pelastanut minut monesta pinteestä.
Vaikka olenkin melko huoleton matkailija, seuraan tiettyjä rutiineja vuodesta toiseen. Olen yleensä varustautunut kaiken varalle ja paskimpaan säähän, mutta aina tulee tilanteita, joita ei ennen ole kohdannut ja joihin ei sen vuoksi ole osannut varautua.
Tällainen tilanne kävi taannoisella Kreikan matkalla, kun unohdin nahkaisen pussukkani kirjakauppaan. Sen mukana menivät lompakko, puhelin, lentoliput ja passi.
Kun tajusin jättäneeni pussukkani jonnekin, kävin etsimässä sitä vessasta, ravintolasta, käytäviltä ja viimeisenä siitä kirjakaupasta, jossa olin minulle ominaiseen tapaan luuhannut ennen lennolle lähtöä. Myönnetään, että hermot venyivät aikalailla äärimmilleen marssiessani info-pisteen kautta Ateenan lentokentän alimmaisesta kerroksesta löytyvään lost & found -toimistoon. Huulta purren uskottelin itselleni, että kaikki selviää kuten aina ennenkin.
Kukaan ei ollut palauttanut mitään tiskin takana istuvalle naiselle.
Olin aivan hölmistynyt, sitten ärtynyt ja lopulta soimasin itseäni siitä, miten typerä olin ottaessani käyttöön käsilaukun, jota en koskaan ennenkään osannut käyttää. Nytkö kolmekymppisenä olisin sitten tarpeeksi aikuinen hankkimaan sellaisen vain hukatakseni koko omaisuuteni Ateenaan? Miksi kukaan pitää kaikkia asioita samassa paikassa? Miksi minä pidin kaikki arvoesineet samassa paikassa? Miksi on olemassa puhelinkuoret, joihin voi sujauttaa pankkikortit ja hukata sitten kerralla kaiken?
Miksi minä poikkeisin missään vaiheessa tavoistani?
Seuraavaksi mieleeni vyöryivät ylihuomenna alkava Kiinan matka ja passin välissä oleva viisumi. En ikinä saisi uusia ajoissa. Helvetti. Ja vaikka olisi jotain millä soittaa eli löytötavaratoimiston puhelin, en muistaisi kenenkään numeroita. Käteisetkin menivät.
Alahuuli alkaa väpättää.
Ja siinä samassa sisälle toimistoon paukkasi vanhempi pariskunta, jonka mies heilutti mustaa nahkapussukkaa kädessään: “Meidän täytyy löytää tämä suomalainen tyttö! Hänen koneensa voi olla vaikka juuri lähdössä!”
“Jackpot”, poliisimies totesi ja nyökkäsi minua kohti, “hän taitaa seistä tuossa noin.”
Pillahdin itkuun siitä käsittämättömästä helpotuksen tunteesta.
Ja kun kyynelten seasta soperrellen yritin tarjota seteliä kiitokseksi mies vain naurahti ja osoitti lomasänkeään: “Meillä Kreikassa tavataan antaa poskisuukkoja, pistä tähän yksi sellainen.”
En voi uskoa, että sain kaiken takaisin.
Enkä voi uskoa, että hukkasin lompakkoni toistamiseen toissapäivänä.
Välillä hämmästytän jopa itseäni.
Kuinka toimia, kun passi katoaa matkalla
Ota passistasi kopio ennen matkalle lähtöä; tulosta pari kappaletta mukaan ja säilytä yhtä sähköpostissasi. Mikäli passisi katoaa, voit kopion avulla todistaa kansalaisuutesi ja henkilöllisyytesi.
Tutustu etukäteen Ulkoasiainministeriön ohjeisiin, jotta vältät turhan paniikin. Lue ohjeet täältä.
Jos sinulta katoaa passi ulkomailla, tee siitä heti ilmoitus paikallisella poliisiasemalla. Suomen kansalaisena voit hakea uutta passia minkä tahansa Suomen ulkomaanedustuston passinmyöntöpisteestä. Mikäli Suomella ei ole omaa edustustoa maassa, käänny jonkun toisen EU-maan puoleen hätämatkustusasiakirjan (Emergency Travel Document/ETD) saamiseksi kotimatkaa varten. (Lähde: formin.fi)
Kaikkein helpoiten selviät, kun soitat edustuston aukioloaikana Suomen suurlähetystöön tai toimistoaikojen ulkopuolella ulkoministeriön päivystyskeskukseen – he neuvovat sinua kaikessa. Tallenna siis tämä numero puhelimeesi kaiken varalta: +358916055555. Löydät kaikki Suomen suurlähetystön numerot myös kootusti tämän linkin takaa.
Mikäli sinulla on lento kotiin samana tai seuraavana päivänä, voit myös saada edustustosta nopeasti hätämatkustusasiakirjan. Ulkoasiainministeriöön soitettuani minulle kerrottiin, että minun tapauksessani – mikäli arvopapereita ei olisi löytynyt – olisin mahdollisesti päässyt kotilennolle lentokentän poliisiasemalta saatavalla poliisiraportilla. Tämä kuitenkin vaihtelee maittain ja lentokentittäin.
Tallenna siis tuo numero mieleesi, puhelimeesi ja vaikka sen tulostetun passikopion nurkkaan.
Ja muista, että kaikki kyllä luviutuu.
Change the color to match your brand or vision, add your logo, choose the perfect layout, modify menu settings and more.

Long headline to turn your visitors into users
Change the color to match your brand or vision, add your logo, choose the perfect layout, modify menu settings, add animations, add shape dividers, increase engagement with call to action and more. Change the color to match your brand or vision, add your logo, choose the perfect layout, modify menu settings, add animations, add shape dividers, increase engagement with call to action and more. Change the color to match your brand or vision, add your logo, choose the perfect layout, modify menu settings, add animations, add shape dividers, increase engagement with call to action and more. Change the color to match your brand or vision, add your logo, choose the perfect layout, modify menu settings, add animations, add shape dividers, increase engagement with call to action and more.
KAUKOKAIPUU.fi
Kun hankit retkeilyvarusteita boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa.
Tilaa uutiskirje:
KAUKOKAIPUU-matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
19 Comments
Add comment Cancel reply
This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.
Huh, vitsit mikä tuuri! Tiiät että tässä asiassa ollaan aivan samanlaisia… ;). Enpä oo muuten ikinä ottanut passistani kopiota matkaa varten… hah. Tosin jos oon C:n kanssa reissussa, se ei ees anna mun kantaa passeja.
Onneksi iphone on helppo paikantaa. Just pari viikkoa sitten paikansin omani C:n puhelimen avulla Espoon Ikean tokan kerroksen lastenosastolle. Löytyi yhden lipaston sisältä…
Saa nähdä toimiiko tuuri toistamiseen.. Karman pitäisi kyllä muistaa, koska palautin perjantaina jonkun kundin matkakortin löytötavaratoimistoon. 🙂
Ja aika uskomaton tuuri kyllä tuon puhelimen kanssa – pitääkin varmistaa, että itsellä on käytössä tuo paikannin myös. Kiitos siis vinkistä! <3
Tallensin! Kiitos muistutuksesta (en oo koskaan ees kelannu tällästä) ja ihanaa että kamat löytyi. Toivottavasti löytyy viikonlopultakin!
Hienoa! Ja katsellaan, ainakin kaikki paperit on nyt tilattu uudelleen ja vanhat kuoletettu.
Jo tätä lukiessa tuli niin kyynelten ja naurunpurskahdusten sekaisia tuntemuksia, että voin vaan kuvitella, miltä tuossa tilanteessa tuntui vieraassa maassa! 😀 Onneksi kaikki tosiaan lutviutui parhain päin. Tämä vinkkipostaus kannattaisi kaikkien matkalle lähtevien tallettaa offline-luettavaksi omaan puhelimeen – paitsi se auttaa aika vähän siinä kohtaa, kun se puhelin katoaa.
Mainitsit muuten tässä jutussa syyn siihen, miksi en ikinä, en siis IKINÄ säilytä kortteja tai muutakaan puhelinkuorten korttitaskuissa. Hätävaravitonen tai -kymppi sieltä löytyy pahan päivän varalle, mutta kortit pysyy visusti muualla! 🙂
Kerrassaan loistava kirjoitus!
Kiitos myötätunnosta Saana! Kyllä kieltämättä – vaikka kuinka lehmänhermot omistaisi – tuossa tilanteessa tuli itku silmään, vaikka kaikki sitten lutviutuikin, kuten yritin ja halusin uskoakin.
Kiitos myös kaiken kaikkiaan ihanasta kommentistasi <3
Ahahahah! Huippu kirjoitus, Nella. Onneksi kaikki kääntyi parhain päin. Tallensin numeron!
Kiitos! Hyvä että nappasit vinkin talteen – toivotaan kuitenkin, ettei se koskaan tule käyttöön.. 🙂
Ihan onnenpotku <3 Mutta pakko tunnustaa… Mulla on ollut vuosia Google Drivessa kansio jossa on jokaisen lähimmäisen ja oma uusin passi PDF:nä jos vaikka jotain sattuu. Sinne pääsee aina jostain kirjautumaan. Mutt toi puhelinnumero – kiitos!! Tallensin heti 🙂
Eikö <3 Tuo Google Drive on kyllä varmasti ihan pirun kätevä, koska sinne tosiaan pääsee kaikkialta - paitsi Kiinasta. Onneksi mulla on myös tuo Outlook, joka toimi sitten taas siellä, toisin kuin mikään Googlen työkalu. 🙂
Kivaa, että tästä oli hyötyä sinulle! 🙂
Kommentoin tänne mitään harvoin vaikka luenkin kaikki jutut ilolla. Nyt oli kuitenkin pakko jättää kommentti: kiitos! Aivan erinomainen esimerkki ja muistutus. Minäkin tallennan numeron itselleni. <3
Kiitos Juuli, hienoa että tästä oli hyötyä ja kiitos myös kommentistasi. 🙂
Hui! Onneksi kävi tuuri. Munkin mottoni on, että asioilla on taipumus järjestyä. Mulla tosin on tapana panikoida siitä huolimatta ja tuo on se mantra, jolla parhaani mukaan yritän itseäni sitten rauhoitella 😀 Mutta aina, siis ihan aina, se on lopulta pitänyt paikkansa 🙂
No sanopa muuta. Mutta kuten sinäkin, uskon minäkin että kaikki lopulta luviutuu vaikka nyt ei siltä tuntuisikaan. Uskon myös, että tuohon hommaan uskominen tekee osansa siihen, että pystyy selviytymään monenlaisista tilanteista (vaikka tulisikin se hetkellinen paniikki). Onneksi matkailu opettaa ja avartaa! 🙂
Voi ei mikä tuuri! Mutta sinulla kyllä onneksi on asenne kohdillaan <3
Kiitos Johku <3
Apua, olipa varmasti hiostavat paikat ennen kuin laukku löytyi, ja onneksi löytyi! Samanlainen paniikki iski itsellä, kun noin 8 tuntia ennen lentoa tajusin jättäneeni kaikki Brasilian viisumin rekisteröintiä varten tarvittavat paperit Jyväskylään. Onneksi oli arkipäivä, joten sain järjestettyä uuden Helsingin konsulaatista ja posti tuonee loput perille. Tämän jälkeen hukkasin vielä sen ruumatavarakuitin lennolla, mutta sitä ei luojan kiitos koskaan tarvittu.
Tuo Ulkoministeriön numero sentään löytyy sekä kännykästä, että tärkeiden numeroiden lapulta jota pidän aina mukanani jossain huomaamattomassa paikassa kuten rintsikoissa, taksimatkaan riittävän setelin kera. Pääseepähän ainakin kotiin tai voi soittaa kämppikselle, jos joutuu vaikka ryöstetyksi. Asiat järjestyy kyllä, mutta pienestä varautumisesta ei ole koskaan haittaa! 🙂
Mä olen sitä sorttia, joka säikähtää jo silloin, kun kukkaro on sujahtanut laukussa väärään taskuun. Pieni tärinä olisi tuossa sinun Ateenan tilanteessasi ollut siis väistämätön! IHANAA ETTÄ SUN KUKKARO LÖYTYI 😀 Onneksi!
Hyviä vinkkejä, pitääkin ottaa niistä oppia.
Ja pidä kiinni noista hyvistä luonteenpiirteistä. Asiat järjestyvät kyllä, aina.
Oi, hyvä ja tärkeä postaus! Numero oli jo tallessa, mutta passista mulla on vain yksi paperikopio ja sekin välillä vähän missä sattuu, esimerkiksi samassa muovitaskussa itse passin kanssa…
Ja nostan kyllä hattua rauhallisuudellesi. Oma sydän hakkaa kahtasataa jo silloin, kun puhelin, passi tai lompakko on sujahtanut repussa väärään taskuun eikä tahdo heti löytyä, puuh. Vaarallisia nuo laukut 🙂