Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa
Kun hankit retkeilyvarusteita ja kirjoja boldattujen sinisten linkkien ja painikkeiden kautta, minä saan pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat lukukokemuksen ilman mainosbannereita.
Huh, vitsit mikä tuuri! Tiiät että tässä asiassa ollaan aivan samanlaisia… ;). Enpä oo muuten ikinä ottanut passistani kopiota matkaa varten… hah. Tosin jos oon C:n kanssa reissussa, se ei ees anna mun kantaa passeja.
Onneksi iphone on helppo paikantaa. Just pari viikkoa sitten paikansin omani C:n puhelimen avulla Espoon Ikean tokan kerroksen lastenosastolle. Löytyi yhden lipaston sisältä…
Saa nähdä toimiiko tuuri toistamiseen.. Karman pitäisi kyllä muistaa, koska palautin perjantaina jonkun kundin matkakortin löytötavaratoimistoon. 🙂
Ja aika uskomaton tuuri kyllä tuon puhelimen kanssa – pitääkin varmistaa, että itsellä on käytössä tuo paikannin myös. Kiitos siis vinkistä! <3
Tallensin! Kiitos muistutuksesta (en oo koskaan ees kelannu tällästä) ja ihanaa että kamat löytyi. Toivottavasti löytyy viikonlopultakin!
Hienoa! Ja katsellaan, ainakin kaikki paperit on nyt tilattu uudelleen ja vanhat kuoletettu.
Jo tätä lukiessa tuli niin kyynelten ja naurunpurskahdusten sekaisia tuntemuksia, että voin vaan kuvitella, miltä tuossa tilanteessa tuntui vieraassa maassa! 😀 Onneksi kaikki tosiaan lutviutui parhain päin. Tämä vinkkipostaus kannattaisi kaikkien matkalle lähtevien tallettaa offline-luettavaksi omaan puhelimeen – paitsi se auttaa aika vähän siinä kohtaa, kun se puhelin katoaa.
Mainitsit muuten tässä jutussa syyn siihen, miksi en ikinä, en siis IKINÄ säilytä kortteja tai muutakaan puhelinkuorten korttitaskuissa. Hätävaravitonen tai -kymppi sieltä löytyy pahan päivän varalle, mutta kortit pysyy visusti muualla! 🙂
Kerrassaan loistava kirjoitus!
Kiitos myötätunnosta Saana! Kyllä kieltämättä – vaikka kuinka lehmänhermot omistaisi – tuossa tilanteessa tuli itku silmään, vaikka kaikki sitten lutviutuikin, kuten yritin ja halusin uskoakin.
Kiitos myös kaiken kaikkiaan ihanasta kommentistasi <3
Ahahahah! Huippu kirjoitus, Nella. Onneksi kaikki kääntyi parhain päin. Tallensin numeron!
Kiitos! Hyvä että nappasit vinkin talteen – toivotaan kuitenkin, ettei se koskaan tule käyttöön.. 🙂
Ihan onnenpotku <3 Mutta pakko tunnustaa… Mulla on ollut vuosia Google Drivessa kansio jossa on jokaisen lähimmäisen ja oma uusin passi PDF:nä jos vaikka jotain sattuu. Sinne pääsee aina jostain kirjautumaan. Mutt toi puhelinnumero – kiitos!! Tallensin heti 🙂
Eikö <3 Tuo Google Drive on kyllä varmasti ihan pirun kätevä, koska sinne tosiaan pääsee kaikkialta - paitsi Kiinasta. Onneksi mulla on myös tuo Outlook, joka toimi sitten taas siellä, toisin kuin mikään Googlen työkalu. 🙂
Kivaa, että tästä oli hyötyä sinulle! 🙂
Kommentoin tänne mitään harvoin vaikka luenkin kaikki jutut ilolla. Nyt oli kuitenkin pakko jättää kommentti: kiitos! Aivan erinomainen esimerkki ja muistutus. Minäkin tallennan numeron itselleni. <3
Kiitos Juuli, hienoa että tästä oli hyötyä ja kiitos myös kommentistasi. 🙂
Hui! Onneksi kävi tuuri. Munkin mottoni on, että asioilla on taipumus järjestyä. Mulla tosin on tapana panikoida siitä huolimatta ja tuo on se mantra, jolla parhaani mukaan yritän itseäni sitten rauhoitella 😀 Mutta aina, siis ihan aina, se on lopulta pitänyt paikkansa 🙂
No sanopa muuta. Mutta kuten sinäkin, uskon minäkin että kaikki lopulta luviutuu vaikka nyt ei siltä tuntuisikaan. Uskon myös, että tuohon hommaan uskominen tekee osansa siihen, että pystyy selviytymään monenlaisista tilanteista (vaikka tulisikin se hetkellinen paniikki). Onneksi matkailu opettaa ja avartaa! 🙂
Voi ei mikä tuuri! Mutta sinulla kyllä onneksi on asenne kohdillaan <3
Kiitos Johku <3
Apua, olipa varmasti hiostavat paikat ennen kuin laukku löytyi, ja onneksi löytyi! Samanlainen paniikki iski itsellä, kun noin 8 tuntia ennen lentoa tajusin jättäneeni kaikki Brasilian viisumin rekisteröintiä varten tarvittavat paperit Jyväskylään. Onneksi oli arkipäivä, joten sain järjestettyä uuden Helsingin konsulaatista ja posti tuonee loput perille. Tämän jälkeen hukkasin vielä sen ruumatavarakuitin lennolla, mutta sitä ei luojan kiitos koskaan tarvittu.
Tuo Ulkoministeriön numero sentään löytyy sekä kännykästä, että tärkeiden numeroiden lapulta jota pidän aina mukanani jossain huomaamattomassa paikassa kuten rintsikoissa, taksimatkaan riittävän setelin kera. Pääseepähän ainakin kotiin tai voi soittaa kämppikselle, jos joutuu vaikka ryöstetyksi. Asiat järjestyy kyllä, mutta pienestä varautumisesta ei ole koskaan haittaa! 🙂
Mä olen sitä sorttia, joka säikähtää jo silloin, kun kukkaro on sujahtanut laukussa väärään taskuun. Pieni tärinä olisi tuossa sinun Ateenan tilanteessasi ollut siis väistämätön! IHANAA ETTÄ SUN KUKKARO LÖYTYI 😀 Onneksi!
Hyviä vinkkejä, pitääkin ottaa niistä oppia.
Ja pidä kiinni noista hyvistä luonteenpiirteistä. Asiat järjestyvät kyllä, aina.
Oi, hyvä ja tärkeä postaus! Numero oli jo tallessa, mutta passista mulla on vain yksi paperikopio ja sekin välillä vähän missä sattuu, esimerkiksi samassa muovitaskussa itse passin kanssa…
Ja nostan kyllä hattua rauhallisuudellesi. Oma sydän hakkaa kahtasataa jo silloin, kun puhelin, passi tai lompakko on sujahtanut repussa väärään taskuun eikä tahdo heti löytyä, puuh. Vaarallisia nuo laukut 🙂