Vuosi 2017 oli työrintamalla onnekas ja onnistunut; uskalsin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni matkailualan yrittäjyydestä, mikä on takuulla ollut tähänastisen elämäni paras päätös.
Olen pyrkinyt elämään sydän ja mieli avoinna, sillä siten olen ennenkin onnistunut tapaamaan niitä elämäni parhaita ihmisiä – henkilöitä, jotka innostuvat kanssasi ja lähtevät mukaan niihin hulluimpiinkin ideoihin.
Vuosi 2017 oli upea. Sain kunnian toimia Suomen Luonnonpäivien lähettiläänä, järjestää ensimmäisen luontokuvausretken ja käydä Yle Puheella juttelemassa retkeilystä, mikä oli hyvää jatkoa marraskuun vierailulleni A-Studiossa. Puhuimme silloinkin kotimaanmatkailusta, ja käytin jälleen kerran mahdollisuuteni avata keskustelu siitä, miten surkeasti kansallispuistoihin kohdistuva julkinen liikenne on Suomessa järjestetty.
Sain julkaista erätarinoitani Latu & Polku -lehden numeroissa, aloittaa Karttakeskuksen ja Sigman Ambassadorina sekä potkaista alulle pari uutta hullua ideaa.
Ensimmäinen konkretisoituu Suomen Talviluonnonpäivänä 3.2., kun järjestämme tutkaparini Jopen sekä muutaman muun retkeilyalan edustajan kanssa blogiretken Nuuksioon. Tarkoituksenamme on ei vähempää kuin saada kaikki rakastumaan talviretkeilyyn, sillä nukumme tuon yön teltoissa ja toivottavasti hankien keskellä.
Mikäli sinulta löytyy omat varusteet majoittumiseen (pystymme lainaamaan makuupussit kymmenelle henkilölle), olet ehdottomasti tervetullut mukaan! Jätä tässä tapauksessa viestiä kommenttiboksiin sähköpostisi kera (se näkyy vain minulle), jotta voin tiedottaa asiasta lähempänä.
Toinen idea on sen verran hauska, etten malttaisi olla jo kertomatta, mutta ihan hetki pitää vielä pinnistää. Tätäkään juttua ei tarvitse tehdä yksin, sillä olen saanut aisaparikseni suosikki retkimuiani, satojen kilometrien mittaisiin vaellusreitteihin erikoistuneen ihanan Evan. Parasta!
Osallistun Luonto-Liiton valokuvaushaasteeseen, jonka tarkoituksena on innostaa peruskouluikäiset ulos luontoon. Hyppään myös mukaan Suomen Erätaito ry:n riveihin: Meillä on vielä suuria mutta mielestämme toteuttamiskelpoisia suunnitelmia tulevalle syksylle. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, lanseeraamme kesäkuun Erämessuilla jotain hienoa kaikkien retkeilijöiden ja outdoor-ihmisten iloksi.
Joppe on muuten rakentamassa Erämessuille lavaohjelmaa, ja myös minä olen mukana, samoin Suomiretki sekä toivottavasti mahdollisimman moni teistä. Stay tuned!
Toimin kolmatta vuotta Nordic Blogger’s Experiencen valokuvaajana ja järjestän yhdessä My Helsingin kanssa DJI Video Walkin (kopterikamera-koulutuksen) kansainvälisille matkabloggaajille. Rakastan Matkamessuja ja niiden ympärillä olevaa hulinaa, joka sitten riittääkin koko loppuvuodeksi.
Entäs sitten ne reissut? Innostuttuani talviretkeilystä varasin lumireissut Kittilään ja Syötteelle. Maaliskuussa toteutan kauan haaveilemani matkan Nepaliin. Huhtikuussa käyn ystäväni Jennan kanssa Romaniassa sekä toukokuussa Markon kanssa Berliinissä ja perheeni kanssa Tallinnassa. Noin muuten en ole suunnitellut ulkomaanmatkoja tälle vuodelle.
En yleensä tee uuden vuoden lupauksia, mutta haastan itseäni senkin edestä: vuoden 2018 aikana pyrin leikkaamaan lentomatkustamiseni puoleen.
Tämä on aihe, johon palaan syvällisemmin hieman tuonnempana, mutta todettakoot vielä samaan hengenvetoon, ettei lentojen vähentäminen tarkoita reissujen vähentämistä. Aion siis matkustaa mahdollisimman paljon Suomessa ja ajaa toivottavasti myös Norjan puolelle, kalastaa kesämökillä ja opetella heittämään perhoa paremmin, pyöräillä kesähesassa, nukkua saaressa ja syödä mahdollisimman monta lounasta luonnossa.
Aion ylipäätään tehdä jatkossa pidempiä reissuja niiden lyhyiden pyrähdysten sijaan, minkä vuoksi silkkitien junamatka kiinnostaa tällä hetkellä aivan äärimmäisen paljon.
Lopuksi vielä yksi uudistus myös täällä blogin puolella! Lisäsin nimittäin ylänavigaation uuden 1/18-osion, joka arvatenkin päivittyy kuluvan kuukauden mukaan. Tuon kokonaisuuden tarkoituksena on nivoa yhteen meneillään olevan ja tulevan kuun suositellut tapahtumat, tälle vuodenajalle soveltuvat aiemmin julkaistut artikkelit sekä muut vinkit ja linkit, kuten nyt vaikkapa tuo Suomiretken kysely. Olen saanut siihen jo satapäin vastauksia, enkä malta odottaa, että pääsemme yhdessä toteuttamaan ensimmäisiä retkiä ja luentoja tämän vuoden puolella.
Toivottavasti pääsemme retkeilemään yhdessä ja tapaamaan näissä edellä mainituissa tapahtumissa.
Ihanaa ja innostavaa vuotta 2018!
Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Ennakkotilaa: Vaella, kalasta, rakasta — Omaa polkua etsimässä
"Minä rakastan merta; sen äärettömyyttä, ja salaisuuksia, jotka luonto on pystynyt säilyttämään itsellään. Kaikuja, jotka kumisten kantautuvat kilometrien syvyyksistä. Sitä, miten rannan hienolla hiekalla ja simpukkamurskalla kävellessään voi palata hetkeksi elämän alkukodin ääreen – sinne, mistä kaikki on syntynyt."
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.
Ihanaa, että joku sanoi tämän ääneen! Lentomatkailu on vain pieni osa maailman päästöistä, mutta jokainen meistä voi silti vaikuttaa siihen tekemällä fiksumpia valintoja matkailun ja syömisen suhteen. Vuotesi kuulostaa ihanalta ja pyrin kaikin mahdollisin keinoin osallistumaan jollekin tulevista jutuista! <3
Kiitos Piia, ilahduttavaa kuulla! Tässä on monella mietinnän ja isojen valintojen paikka. Onneksi on aina ihanista ihanin kotimaa. 🙂
Kuullostaa ihanalta!
Kiitos Sisko, niin minustakin! <3
Mulla tuli jouluna 19 vuotta edellisestä lennosta. Silti voisin väittää eläneeni ihan jänniä ja elämyksellisiä vuosia. Hyvä kun tartut aiheeseen, sillä on oikeesti merkitystä!
Ihan mieletöntä, en tiennytkään! Ilahduttaa kyllä ihan valtavasti, kun sulla on vielä niin upeita reissuja. <3 Ja kiitos, on aika kantaa oma korsi kekoon. Kaukokaipuu täyttää helmikuussa 10 vuotta ja se on pistänyt miettimään moniakin asioita ihan uudelta kantilta.
Olen odottanut, kuka matkabloggaajista tarttuu tähän ja koska, enkä voisi olla iloisempi että se olit sinä ja nyt. Kiitos avauksesta, toivottavasti sen ympärillä herää paljon rakentavaa keskustelua.
Kiitos kommentistasi, Muumi: Samaa toivon minäkin, sillä en halua matkailua missään nimessä lopettaa vaan mahdollistaa sen tulevaisuudessakin. Kymmenen vuotta matkabloggaamista saa väistämättä pistämään asioita uuteen perspektiiviin.
Upeaa Nella! Lentämistä pitää kritisoida, vaikka tuntuu, että se on täysi tabu sekä bloggaajien että kaikkien nuorten ja ookoosti tai sitä parempien toimeentulevien parissa. Ei paljon linssipadat auta, jos ei samalla vähennä reippaasti lentomailejaan. Hienoa ja esimerkillistä, kiitos 🙂
Kiitos Sunna. <3 Aihe kieltämättä nostaa päätään etenkin näin vuoden vaihteessa, kun kukin käy tahollaan läpi menneitä reissuja ja tulevia matkoja. Vaikka yhden askeleen toimenpiteet ovat tällä pallolla pienet, ei niitä sovi vähätellä. Kiitos siis kauniista kommentistasi. 🙂
Ihania suunnitelmia! Oot mukana niin monessa, että täytyy nostaa hattua.
Olisi ihan mahtavaa osallistua talviretkelle, mutta olen juuri samaan aikaan reissussa ihan toisenlaisessa luontokohteessa. Toivottavasti teillä on hauskaa ja pääsen lukemaan retkestä useita juttuja.
Kiitos, Suunnaton! Näitä kaikkia teen ilolla ja rakkaudella ja rakkadesta lajiin, siksi se ei kai edes tunnu työltä. Talviretkiä tulee varmasti lisää, joten toivottavasti pääset jossain vaiheessa mukaan. Ihanaa reissua! 🙂
Niin ihania juttuja tiedossa! Seuraan ja pääsen toivottavasti osallistumaankin. 🙂
Kiitos Kaisa, toivottavasti nähdään! 🙂
Olen monesti miettinyt, miten niin moni oikeuttaa itsensä aivan järkyttäviin määriin lentoja. Tulin sen vuoksi tätä lukiessani aivan todella iloiseksi. Kiitos kun nostit asian esille ja teet niin paljon hyvää suomimatkailulle. Arvostan sitä todella. ❤️
Kiitos kommentistasi, Sipuli. Jokainen meistä voi tehdä muutoksia elämässään ja matkailussa – ja vieläpä ilman, että se vähentäisi reissaamisen määrää.
Pakko pitkästä aikaa kommentoida, sillä niin samoissa tunnelmissa mennään taas nuuskamuikkussiskosein! Tää vuosi lähtee mulla käyntiin matkalla kahteen eri maahan, mutta lentoja tulee olemaan nolla. Matka taittuu hitaasti, mutta varmasti bussin kyydissä. Ja muikean pörheitä suunnitelmia sulla tälle vuodelle muutenkin! <3
Voi ei, ihanaa! Kiitos niin paljon kommentistasi, Amanda, tiedät että ne on mulle aina ihan super tärkeitä. <3 Meidän pitää nähdä, jotta voit kertoa noista ihanista tulevista retkistäsi! 🙂
Hattu päästä. Olen jo pitkään miettinyt, miten monet matkabloggaajat oikeuttavat itsensä aivan älyttömiin määriin lentoja. Voiko maailmaa rakastaa, kuten moni väittää, jos ei välitä yhtään lentojensa määrästä? Kunnioitettava päätös, jonka soisi näkyvän muissakin blogeissa. Kaikkea hyvää tälle vuodelle! Seuraan innolla matkojasi muillakin kulkuvälineillä ja etenkin Suomessa.
Kiitos Minni, kommenttisi on todella tärkeä ja validi. Hatun nosto Suomelle ja kotimaanmatkailulle – täälläkin on niin paljon kaikkea, ettei ehdi nähdä vaikka kuinka yrittää ja suunnittelee.
Ihania suunnitelmia 🙂 Itse en lähde lentojani vähentämään, koska niitä ei juuri koskaan ole paljoa ollutkaan 😀 Kirjoitan kyllä matkablogia, mutta lennän yleensä kerran tai maksimissaan kaksi kertaa vuodessa. Toki paras vaihtoehto olisi, jos ei lentäisi ikinä…Matkailuperiaatteeni on jo pitkään ollut tuo, mistä sinäkin puhut, eli vietän mieluummin pitkän ajan jossain paikassa, kun sinkoilen jatkuvasti viikonlopuksi eri maahan. Tänä vuonna pääsenkin taas “kotiin”, Venäjälle, junalla ja bussilla, mikäs sen mukavampaa!
Kiitos, Katja! Minäkään en lennä niin paljon kuin monet kollegat, mutta silti tuntuu, että nyt on aika leikata tuosta. Reissuja tulee kuitenkin helposti enemmän kuin vaikka tuo kaksi vuodessa, joten vaikka kaikkien ei tarvitse katsoa peiliin, on minulla se on aika. Ja kuten meinasin, niin eihän reissaamista tarvitse vähentää, sillä junat ja bussit kulkevat, samoin kimppakyydit ja jalkapatikka. Matkablogin kirjoittaminen ei mun mielestä missään tapauksessa vaadi ihan järjetöntä määrää matkailua, sillä kirjoitanhan minäkin yhdestä reissusta aina useamman postauksen. Enkä edes kehtaa sanoa, paljonko mulla on tekstejä vielä luonnoksina ja ideatasolla.. Voisin hyvin pysyä kotona seuraavat kaksi vuotta ja käydä läpi kaikkia vielä kirjoittamattomia juttuja. 🙂
Mutta kuten meinasin, on tämä vuosi pyhitetty lähinnä kotimaalle. Venäjälle pääsisi myös hirmu helposti ja mua kiinnostaisi ihan kauheasti reissata siellä enemmän, mutta kielitaitoa ei ole, joten pitää vähän miettiä, että minne siellä pystyy lähtemään (yksin kun menee ja kaikki luontokohteet kiinnostaa eli ei tule niin liikuttua keskustoissa).
Ihanaa reissuvuotta sulle <3