“Do not be afraid of darkness, for in darkness rests the light.”
~Erik Blomberg
Värikuvat eivät ikinä kosketa mustavalkokuvien lailla. Jos kehtaisin, en muuta kuin mustaa ja valkoista – ja harmaansävyjä – kuvaisikaan, ja käyttäisin siihen vanhaa A1-filkkariani sekä maailman kiistatta parasta mustavalkofilmiä, Kodakin 400 T-MAXia. Jos kotoa löytyisi ylimääräinen huone, rakentaisin vihdoin sen vuosia haaveilemani pimiön, jonka huuruista poistuisin ihmisten ilmoille vain silloin kun on pakko.
Ja vaikka olen taipunut niin oranssin, punaisen kuin keltaisenkin edessä, musta korjaa väripoikkeamani aina aika ajoin omille turvallisille raiteilleen: musta on alter egoni, eikä mikään muu väri tunnu yllä yhtä hyvältä. Mikään muu väri ei tunnu kuvissa yhtä hyvältä.
You might also like
6 Comments
Ihan henkeäsalpaavan upeita kuvia ja kyllä, musta nyt vaan on kaunista. Sun alter ego-väri sopii sulle!
Kiitos kaunokainen! Taidetaan olla aika tummia molemmat (;
wow, veti aika hiljaseks nää kuvat. näissä on syvyyttä ja sielukkuutta (: !
<3 <3 <3 !! Olet ihana, ja kuvat myös 🙂
Niin ihania ja kauniita kuvia! Näitä voisi jäädä ihastelemaan pitemmäksin aikaa (: Nää vaan on niin mahtavia!
Aivan uskomattoman upeita kuvia! Muistutit mua taas, että on kyllä todellakin koitettava sitä filmikuvausta jossain vaiheessa ja elvytettävä taitoja! Ja pimiö…voi mikä ikävä sinne.