Oman näköinen elämä

Vanha tuttu soitteli ystävänpäivänä kuulumisia: “Miten menee?” “Hyvin menee!” “Ai jaa, no hyvä kuulla, eikö sinua vieläkään pitkästytä siellä?”

Jos minä eläisin täällä jonkun muun elämää, saattaisi pitkästyttääkin.

Tuosta puhelusta ei kuitenkaan draamaa syntynyt, sillä kysyjä oli hyvä ystävä, joka tunsi minut läpikotaisin. Ja vaikka tiedän, ettei hän koskaan muuttaisi näin kauas pohjoiseen ja “pois sivistyksestä”, minä muutin. Omasta tahdostani. Ja kyllä ystävänikin sen tiesi, ja kaikesta huolimatta hän varmasti kysyy samat kysymykset joka ainoa kerta, kun hän soittaa minulle tai minä hänelle.

Kun lähdin tien päälle ja siirsin tavarani ja osoitteeni vanhemmilleni, kaikki kehuivat minua rohkeaksi. Ehkä olin, mutta oikeasti olin siksi, koska minun oli pakko olla. Ei ollut muuta vaihtoehtoa.

Kun jäin Norjaan ja muutin Gisloyalle, minulta kysyttiin, miten pärjään ilman suihkua, sisävessaa ja lämmitystä. Pärjäsin hyvin, kiitos kysymästä silloinkin.





Kun muutin Lakselviin, vähintäänkin useat pitivät tempausta outona; “Eihän siellä ole mitään?”

Väärin. Täällä on kaikki.

Täällä elämä on oman näköistä. On pilkkivedet ja rautulompolot ja yötön yö, jonka aikana saa paikallisena kalastaa lohta ja harjusta milloin vain huvittaa. On loputtomat vaellusmahdollisuudet ja tunturit, jotka alkavat takapihalta.

On ihanaa ja rauhallista, ja vaikka vietän puolet kuukaudesta lähestulkoon yksin, olo ei ole yksinäinen. Kaikki ovat somen ja puhelinsoiton päässä, mistä myös olen loputtoman kiitollinen.

Olen onnellinen, että voin olla näin paljon vain omassa seurassani tuntemattani itseäni siltikään yksinäiseksi.





Tuntuu, että ihmisten on ollut vaikeinta suhtautua nimenomaan omassa seurassani viettämäni ajan määrään. Toki tiedän, että kysymykset esitetään osittain vain uteliaisuudesta. Tiedän myös, ettei suurin osa ystävistäni kestäisi olla yksin edes yhtä päivää, sillä he joko tylsistyisivät kuoliaaksi tai ahdistuisivat. Mutta se on ihan hyvä niin, sillä heillä on oman näköisensä elämä. Ja kaikkien elämät ovat yhtä hyviä ja yhtä arvokkaita.

Nämä kuvat on otettu samana päivänä samalta pilkkireissulta, jonka aikana sää muutti mieltään kymmenen minuutin välein kahden tunnin ajan. Joten kiitos kysymästä, vastaan nyt etupeltoon kaikille:

“Elämä Lakselvissa ei ole tylsää, ja luonnossa tapahtuu paljon. Täällä on ihanaa, ja olen onnellisempi kuin olen koskaan elämässäni ollut. Tervetuloa kylään!”