Puhutaan inspiraatiosta. Ja tarinoista.

Kerro minulle tarina. / Minkälainen tarina? / Tarina, joka päättyy onnellisesti. /
Maailmassa ei ole sellaista asiaa. / Onnellista loppua? / Loppua.

On hirveää ajatella, että aikojen alussa maailmassa ei ollut lainkaan tarinoita.

Ennen matkablogeja tarinat kirjoitettiin paperille, ja vielä aiemmin muut kuulivat ne yleensä vasta matkailijan saavuttua kotiin. Tähän saattoi kulua kuukausia, puoli vuotta tai vuosia. Matkailijasta ei välttämättä kuulunut reissun aikana kertaakaan, tai ehkä joskus, jos kävi hyvä tuuri. Kun tarinat lähtivät liikkeelle, ne elivät matkallaan ja muuttuivat. Jokaisella oli niistä oma versionsa; jokainen oli kuullut tarinan omalla tavallaan – aivan, kuten jokainen meistä kokee matkablogien kirjoitukset omalla tavallaan.

Nykypäivänä tarinat ovat siirtyneet verkkoon kirjoituksina ja kuvina. Tarinat ovat niin helposti luettavissa, että välillä unohtaa sen perinteisen ja perimmäisen tarinankerronnan voiman. Sen, miten hienoa on istua alas ja muistella reissuja, kertoa pienistä yksityiskohdista, kysellä. Kuulla lisää. Vertailla kokemuksia ääneen. Hyväntuulistua toisten muistoista ja puhua ja nauraa niin kauan, että poskipäitä särkee. Ja vatsaa.

Viimeksi kirjoitin intohimosta, nyt kirjoitan inspiraatiosta; ystävistäni, jotka kannustavat, onnistuvat ja haastavat, ja ihmisistä, joilta itse saan positiivista palautetta. Kuten aiemmin totesin, verkostoituminen ja yhdessä tekeminen sekä toisten onnistumisesta iloitseminen ovat avaimia onneen. Ja omaan onnistumiseen. Omaan inspiroitumiseen.

Kun Aku julkaisi Dream Do:n kautta unelmansa “Making Finnair the most tweeting airline in the world”, inspiroiduin ja innostuin, ja julkaisin oman unelmani “I want every finnish Travel Blogger to travel more in Finland”. Joku teistä on saattanut lukea tämän 2013 julkaisemani Minä täällä, Suomi-neito, muistatko? –postauksen. Mietin jo silloin Suomessa reissaamista, vaikka projekti lähtikin kovin hitaasti käyntiin.

Tänä vuonna olen päättänyt matkustaa kaikkien ulkomaanreissujen lisäksi mahdollisimman paljon myös kotimaassa, #suomiretki-tagin alla. Ja tuolle kyseiselle dreamdo-sivulleni niputan kaikki postaukset ja mahdollisimman monet kuvat ja tviittaukset, jotka on julkaistu samaisen tagin alla. Kiitos jo nyt kaikille osallistuneille!

Hymyilin varmasti, kun Inna kutsui minut mukaansa MARKin Blogimarkkinoinnin Tehoaamuun kertomaan, minkälaista on hyvä blogiyhteistyö bloggaajan näkökulmasta ja mitä yritys voi sillä saavuttaa. Parhaassa tapauksessa se menee kuten kuvassa, Lomapassin järjestämällä pressireissulla Pohjois-Kyprokselle.

Tämän kirjoituksen myötä leppoisaa viikonloppua – perjantaita, lauantaita ja sunnuntaita, jotka kukin synnyttävät jälleen paljon tarinoita kerrottaviksi.