SKREI – kututurskan juhlaa Vesterålenissa

SKREI – arktisten vesien romantikko

Hyvää ystävänpäivää kuin myös kututurskan juhlapäivää!

SKREI, arktinen vaellusturska eli Barentsinmeren turska, matkaa kevätkudullaan tuhansia kilometrejä rakkauden perässä toista turskaa lempimään – vieläpä vastakkain kaltaisensa kanssa. Nimittäin toisin kuin taimenet ja lohet ja monet muut lajit, joiden naaraskalat laskevat mätimunat veteen ja koiraat hedelmöittävät ne mädillään, turskaa ei moinen kiinnosta. Turskat harrastavat iloisesti seksiä ja kutevat kalannahka kalannahkaa vasten.

Lempiessään kalat myös ääntelevät varmistaakseen, että ne laskevat mädin ja maidin samaan aikaan. Hedelmöittymisestä kahden viikon päästä kuoriuduttuaan pienet lasimaiset poikaset syövät ensin kasviplanktonia, sitten eläinplanktonia ja lopuksi krilliä. Noin neljän viikon ikäisinä ne sukeltavat syvemmälle kohti pohjaa antautuen samalla Golf-virran kuljetettaviksi kohti Barentsinmerta. Ensimmäinen elinvuosi on vaarallisin, sen jälkeen turskalla on vain vähän vihollisia. Seitsemän vuoden kuluttua kalan pitkä kotimatka alkaa ja se saapuu takaisin synnyinsijoilleen hääjuhlia viettämään.

Pohjois-Norjassa juhlitaan perinteistä ystävänpäivää 14. helmikuuta, mutta ajankohtaa pidetään myös turskanpyytäjien talven tärkeimpänä. Kalastajien ja kalan vastaanottajien yhteinen myyntiorganisaatio keksi yli kymmenen vuotta sitten aloittaa kututurskan täsmämarkkinoinnin. Helmikuulla Lofoottien ja Vesterålenin rannikoille sankoin joukoin saapuva turska kytkettiin tiiviisti ystävänpäivään. Siitä tehtiin rakkauden kala – kevään huumasta hengittävä parrakas eväkäs, muista kaloista poikkeava romantikko. Jos olisin kala, minäkin haluaisin olla turska.

(Ote kirjastani Vaella, kalasta, rakasta.)