Kevyellä repulla Kiinaan

Pahoittelen puhelinkuvien laatua, sillä pakkasin objektiivit ja rungon jo eilen. Sehän tarkoittaa, että paneudumme hetkeksi pakkauspoliittisiin aatoksiin tänään alkavasta Kiinan matkasta.

LESS IS MORE, kuten aina ennenkin. On kuitenkin asioita, joita ilman en lähde mihinkään ja osa niistä onkin teille jo entuudestaan tuttuja: Kameran vara-akut, muistikortit sekä aurinkosuojalla varustettu huulirasva. Kunnollinen hygienia- ja lääkesetti sekä neljän litran minigripiin tiiviisti pakkautuvat Arcteryxin tekninen ja lämmin taukotakki sekä Helly Hansenin säänkestävä kuoritakki.

Olkoot kohde kuinka lämmin tahansa, luonto osaa olla armoton. Vuorilla on aina viileää, sillä lämpötila laskee ylöspäin mentäessä 6,5 astetta kilometriä kohti. Monsuunikuuron alle jäädessään haluaa suojata puhelimen, muut arvotavarat sekä kameran, ja olisi kiva että rotksikin pitäisi vettä siitä repusta puhumattakaan.





Vaikka olen harjoittanut kevyen repun metodiikkaa jo vuosien ajan ja kirjoitan aiheesta usein, minusta tuntuu – jälleen kerran – että alan viimein oivaltamaan mitä kevytmatkailu oikeasti tarkoittaa.

Pakkasin tällekin reissulle pelit ja rensselit Fjellun 35L suosikkireppuuni. Tässä Friluft-mallissa selän ja rinkan väliin jää mukavasti tilaa, ja vedenkestävän suojan nykäisee nopeasti kantovälineen ylle.

Päivärepuksi sen sijaan valitsin villin kortin: Tajusin, ettei minun kannata kantaa mukanani litran muovipulloa, kun voin yhtälailla täyttää aavistuksen tilavemman juomarepun selkääni. Juoksureppu istuu mukavasti ja sen saa kunnolla kiinni, toisin kuin monet muut mallit, jotka ehkä ovat ulkonäöltään näyttävämpiä, muttä ergonomialtaan heikompia. Minulle kuitenkin on tärkeintä, että reppu tuntuu hyvältä käytössä ja pysyy tukevasti mukana matkassa – etenkin, kun luonnossa liikkuessaan saa usein väistellä kiviä ja juurakoita, tasapainotella puunrungoilla ja joskus kumarrallakin matalalla riippuvien oksien ali.

SALOMONIN 12L juoksureppu on myös todella kevyt ja pieneen tilaan pakkautuva, mutta ei kuitenkaan sellainen ”hengetön” päivävaellusreppu, jonka tunkee parhaassa tapauksessa naisen nyrkkiä pienempään tilaan. Sellaiseen kun pakkaa kameran, toisen objektiivin, vesipullon ja muut tarvittavat tavarat, painavat repun viilekkeet ikävästi vasten rintaa.

Ainoa miinus tuossa Salmonin repussa näin lähdön hetkellä on se, ettei reppu ole vedenpitävä. Se ei kuitenkaan koidu ongelmaksi, sillä pakkaan kameran ja muut arvotavarat aina vesitiiviseen säkkiin, joissa kuljetan tavaroita myös rannalla ja SUP-lautaillessa. Näitä vedenpitäviä pussukoita löytyy kotoa useampi, joten puhelimelle ja muille pienille asioille on yhtälailla oma nyssäkkänsä kuin vaikka isolle järjestelmäkamerallekin tai retkeilyvarusteille.

Joten mikä jottei eivät nämä kevyet ja mukavat kengät sopisi mukaan myös Kiinaan.





Käyn tuon varustelistan kokonaisuudessaan läpi tuttuun tapaan sitten reissun jälkeen, jolloin selviää myös mitä oikeasti tarvittiin, mikä jäi käyttämättä ja mitä unohtui. Mutta nyt kohti Helsinki-Vantaata!

Aurinkoista viikonloppua!