Högbergetin luola – Äiti Maan kohtu

Kirkkonummella sijaitseva pisaranmuotoinen Högbergetin luola on kuin kurkistus Äiti Maan hameen helman alle. Jos tohtii, luolan sisään voi myös ryömiä.

Kirkkonummen korvessa sijaitseva Högbergetin luola on varmasti yksi Suomen erikoisimmista luontonähtävyyksistä – jota saa myös hieman etsiä, ellei löydä kerrasta oikealle parkkipaikalle. Minun kohdallani kävi arvatenkin niin että ajoin kohteen ohi, ja rämmin luolalle väärästä suuntaa (en kuitenkaan hevostilan kautta). Luola sijaitsee Kirkkonummella, 55 metriin merenpinnasta kohoavien Högbergetin kallioiden itäisellä reunalla, Gunnarsbyn kylässä.

Jätettyäni auton parkkiin Kirkkonummella kohoavan vuoren pohjoispuolelle lähdin kipuamaan ylämäkeen idänsuuntaisesti. Karttasovelluksen mukaan matkaa Högbergetin luolalle olisi vain 300 metriä, mutta reitin pituus vähintäänkin tuplaantui: vaikka polkujen ulkopuolella kasvava maasto on suhteellisen helppokulkuista, joskin tähän vuodenaikaan melko liukasta, kangasvoittoista kalliota, kohde ei tahtonut löytyä.

Pyörin tuloksetta ympyrää. Harmistuessani tarpeeksi pysähdyin välillä ihailemaan kallion laelta aukeavaa maisemaa. Istuuduttuani yhdelle alueen suurista kivistä ja kauniita sammalia kuvatessani huomasin sivusilmällä jotain, mikä herätti mielenkiinnon: puiden siimeksestä pilkahti punertava graniittikallio, jonka muodot olivat uskomattoman sileät.

 

Högbergetin kalliot
Högbergetin kallion laelta aukeaa näkymä ympäröivän metsän ylle.

 

Ajo-ohjeet Högbergetin luolalle

Hyvä tietää: Luolaa tulee lähestyä pohjoissuunnasta, sillä mikäli koetat suunnistaa perille navigaattorin avulla, löydät itsesi (kuten minullekin kävi) Ratsutila Wiknerin pihalta, joka on läpikulkematonta yksityisaluetta. Vältä siis samat virheet ja aja Helsinki-Hanko -tietä (nro 51) pitkin, kunnes pääset kääntymään Porkkalan risteyksestä vasemmalle. Porkkalantietä jatketaan eteenpäin muutaman kilometrin verran Vanhan Porkkalantien risteykseen. Luolalle johtava, selkeästi merkitty polku puikahtaa metsään ajotien vasemmalta puolelta.

 

Högbergetin luola on muodostunut viimeisimmän jääkauden aikana, kun jäätikön alaiset sulamisvedet syöksyivät valtavalla paineella graniittikallion rakoon kovertaen kiveen hyvin erikoisen hiidenkirnun.

Högbergetin luola
Högberget
Luolan pyöreäreunaisella suuaukolla mahtuu seisomaan.

 

Högbergetin luola syntyi viimeismmän jääkauden aikana

Högbergetin luola on tiettävästi Suomen ainoa virtauseroosion synnyttämä luola. Sen uskotaan muodostuneen viimeisimmän jääkauden aikana, kun jäätikön alaiset sulamisvedet syöksyivät valtavalla paineella graniittikallion rakoon kovertaen kiviainekseen hyvin poikkeuksellisen, vaakasuoran hiidenkirnun.

Perinteisissä hiidenkirnuissa kolo on syntynyt pystysuoraan, mutta täällä luonto on tehnyt taikojaan.

 

Högbergetetin luola
Pisaranmuotoinen luola on todella kaunis – kuten kaikki naisvartalot. Päivänvalo siivilöityy luolan katossa olevasta reiästä ja valaisee tilan kuin se olisi ollut luontoäidin tarkoituskin.

 

Näky on varsin eroottinen, kuin Maaemon hameen alle kurkistaisi. Pisaranmallinen luola muistuttaa erehdyttävästi vaginaa. Ei siis ihme, että Högbergetin luolaa kuvaillaan maaemoksi tai luontoäidiksi. Jotkut myös epäilevät, että Högbergetin luola olisi ollut aikoinaan pyhä paikka hedelmällisyysriittejä varten. Joka tapauksessa se on saavuttanut niin huomionarvoisen aseman yhtenä Suomen erikoisimmista luontonähtävyyksistä, että jopa Visit Finland kirjoitti siitä vinkin omille verkkosivuilleen.

Noin 7–8 metriä syvään luolaan pääsee myös sisälle. Tilan korkeus vaihtelee metrin ja kahden välillä, leveyttä löytyy noin metrin verran. Kohde on kuvauksellinen kaikin puolin, ja luolan muotoja ihmetellessään ei voi olla ajattelematta, miten me kaikki olisimme voineet syntyä täällä.

 

Högbergetin luola
Täältä kaikki on joskus syntynyt.
Lue myös

Suomi-oppaasta löydät yli 300 vinkkiä kotimaan kohteisiin

Oppaaseen

Uutiskirje

Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit sekä helmiä arkistojen kätköistä.

Privacy Preference Center