Ennakkotilaa: Vaella, kalasta, rakasta — Omaa polkua etsimässä
"Minä rakastan merta; sen äärettömyyttä, ja salaisuuksia, jotka luonto on pystynyt säilyttämään itsellään. Kaikuja, jotka kumisten kantautuvat kilometrien syvyyksistä. Sitä, miten rannan hienolla hiekalla ja simpukkamurskalla kävellessään voi palata hetkeksi elämän alkukodin ääreen – sinne, mistä kaikki on syntynyt."
Vaellus ja retkeily
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko kerran kuussa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit sekä helmiä arkistojen kätköistä.
Aikas hieno! Veikkei hedelmäpuissa ja pippuripensaissakaan mitään vikaa ole 😉 Kiva lukea näitä Singapore-juttuja, olenko jo kertonut aikaisemminkin?
No viimeistään nyt, kiva kuulla! (:
Vähän harmittaa hedelmäpuiden ja pippuripensaiden vuoksi, mutta onhan tuo etenkin pimeällä vaikuttava näkymä! 🙂
Mä oon sun kanssa niin samaa mieltä! Tavallaan harmittaa kamalasti, toisaalta iltaisin alue on todella upea. (:
Kun ei tilanteelle mitään mahda, ei voi muuta kuin nauttia siitä mitä on nyt, ja hienoltahan tuolla näyttää!
Komppaan, täysin!
Upeita kuvia kyllä, ja kaupungit ovat omalla tavallaan kauniita kaikessa loistossaan, mutta kyllä luonto vie mielestäni siltikin aina voiton! Mielenkiintoista olisi nähdä miltä tuolla näytti silloin joskus aikaisemmin.
Oot Satu oikeassa. Jos voisin, ottaisin aikakoneen alle just nyt.