Puhtaita tyttöjä ja komeita laivoja
Takanaan Panaman kanava sekä Atlantin ja Tyynenmeren tyrskyt, muistoissaan talvi- ja jatkosota, huilaa Ranskan Saint-Nazairessa 1902 rakennettu komea Suomen Joutsen nykyisin Aurajoen rannassa, maamme vanhimmassa kaupungissa Turussa.
Ja komea se onkin, niin komea, että älysin ottaa siitä vain muutaman kuvan, kaikki samasta kulmasta. Tässä siis niistä paras, vaikkei tee oikeutta lähes satametrisen fregatin upealle rungolle.
Pohjanmeren ja Ranskan kanavien kautta Välimerelle purjehtinut Daphne lepää tätä myötä aivan Joutsenen kainalossa, nimensä mukaisesti Cafe Restaurant Daphnessa. Omaleimaisen rantaravintolan erikoisuutena onkin tilaan sijoitettu kirjailija Göran Schildtin Daphne-purjevene, juuri tuo kyseinen. Seiniltä löytyy kuvin ja sanoin paljon tietoa kahdeksan kirjan verran kirjoitetusta laivasta ja sen värikkäästä historiasta.
Vain vuoden vanha ja vihreitä arvoja kunnioittava Viking Grace sen sijaan muistutti fiilikseltään ja sisustukseltaan kelluvaa designhotellia. Kokolattiamatoista löytyi pitkospuita, seiniltä siroja kukkia niin metallisina kuin valaistuina: muotokieli kulki läpi koko laivan, ja tunnelmia oli taltioitu niin skandinaavisesta muotoilusta kuin japanilaisista origameista.
Iltabuffet myös oli vallan mainio, ja Spa & Wellness -alueen snowcave todellakin jätti kylmäksi. Kannen 11 kylpylästä avautuvat aivan mielettömät maisemat Itämeren kauneimpaan saaristoon, joten voin lämpimästi suositella hemmotteluhetkeä kuumassa kylvyssä, sierainpari ikkunassa kotimaan kauneutta ihaillen.
Matkamessujen, Innastuksen sekä VisitFinlandin kanssa yhteistyössä toteutetun Nordic Bloggers’ Experiencen blogimatkalla Tukholmaan tapasin Ahvenanmaan porukkaa hostaavan Lauran Urbaani viidakkoseikkailijatar -blogin takaa. Otettiin buffaillallisen päätteeksi ilo irti komeasta Spa & Wellness -alueesta ja nostettiin varpaat porealtaan reunalle. Osa kansainvälisistä matkabloggaajista jäi siis 01:00 korvilla Maarianhaminaan meidän jatkaessamme naapurimaan pääkaupunkiin. Satu sen sijan piti lipun korkealla Tallinnan blogimatkalla.
Suomen luetuimman matkablogin takaa löytyy retkeilytoimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Monni Himari.
Osa artikkeleista sisältää kumppanuuslinkkejä; vaikka minä saan niiden kautta tehdyistä tilauksista pienen korvauksen, sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet KAUKOKAIPUUn toimintaa ja mahdollistat artikkeleiden tuottamisen jatkossakin.
09/2021
Vaella, kalasta, rakasta
Kaikkein pieninkin päätös muuttaa oman elämän kurssia.
Vaella, kalasta, rakasta on koskettava tarina rakkaudesta, oman polun löytämisestä ja uudesta alusta Pohjois-Norjassa. Lukuisin luontokuvin kuvitettu teos on tositarina kirjailija Monni Himarin elämästä sekä yli kymmenen vuotta kestäneen jatkuvan matkailun aiheuttamasta burnoutista ja siitä toipumisesta.
Uutiskirje
Miltä kuulostaisi kahvitauko tai pari kuukaudessa kiinnostavien matkajuttujen äärellä? KAUKOKAIPUUn uutiskirje nivoo yhteen ajankohtaiset artikkelit, reissu- ja retkivinkit sekä helmet arkistojen kätköistä.
Kuulostaa hyvältä idealta tuo Nordic Blogger’s Experience. Hieno tapa tehdä Suomea tunnetuksi! Ja Turku on kyllä kaunis paikka, miten niin Suomen p*rse? Aurajoen ranta varsinkin miellyttää tällaisen vanhojen kaupunkien ystävän silmää.
Mites tuo Viking Grace? En ole käynyt aikoihin laivalla, olisikohan siinä kokeilemisen arvoinen juttu? Vai onko vaan uusi paatti täynnä humppaavia ja kännääviä keski-ikäisiä 🙂 Kuviesi perusteella ainakin näyttää tyylikkäältä.
Eikä olekin! Oon todella innoissani koko hommasta ja etenkin siksi, että menen huomenna tapaamaan järjestävää tahoa samasta aiheesta. Katsotaan, minkä panoksen minä pääsen antamaan ensi järjestelyihin. Mahtavaa kyllä olla mukana luomassa jotain uutta, etenkin matkabloggaajille!
Ja Viking Grace oli kyllä upea, suosittelen lämpimästi. Kyllähän baarista aina humppaavia löytyy, mutta laivalta löytyy myös pari tyylikästä loungea, jotka ovat mukava vaihtoehto humppabaarille.
Oi että miten ihana kuva teistä! Superkauniita misuja molemmat!<3
<3
Hauskoja muistoja sekä hienosti taltioituja paikkoja ja hetkiä! Viking Grace oli kyllä laivoista ehdottomasti ihan omaa luokkaansa, huomattavasti muita paatteja tyylikkäämpi! Jopa minä, joka en risteilyistä niin perusta, voisin suositella! Mahtava tapa nähdä saaristoa ja tosiaan, se buffet oli myös herkullinen! Ehkäpä näiden risteilyalusten mainekin pikku hiljaa muuttuu vähän nykyaikaisempaan suuntaan! 🙂
Hauskoja ja yhteisiä muistoja! 🙂 Ja Grace todella oli tyylikäs, mietitään jo porukkareissua sinne.
Enpä ole minäkään käynyt pitkään aikaan risteilemässä – ellei Tallinnan-keikkoja lasketa. Suoraan sanottuna ei ole oikein innostanutkaan, mutta nyt on Viking Grace alkanut aavistuksen kiehtoa. Tämä postaus vain vahvisti tunnetta siitä, että sinne voisi vain mennä risteilylle, kerrankin.
No sama homma, ei ole ihan mun juttu lähteä bileristeilylle, mutta Grace oli kyllä omaa luokkaansa. Kyllä mä suosittelen ja kuten Lauralle tokaisin ollaan mietitty jo uutta reissua. (:
[…] sijaitsevasta Collector’s Victory -hotellista, jossa nautimme myös tuhdin aamiaisen Viking Gracella vietetyn yön jälkeen. Kokoelma oli yksinkertaisesti aivan mielettömän kaunis ja sitä tutkisi […]