Ennen kuin paneudun lähettämiinne kysymyksiin, joita voi toki vielä jättää jos siltä tuntuu, haluaisin nostaa yhden asian ohi muiden.
Usein päästessäni tapaamaan teitä lukijoita tai lähettäessänne viestiä some-kanavissa esiin nousee kysymys matkojen kustantamisesta ja meidän matkabudjetistamme. Siirretään siis hieman verhoa aiheen tieltä tässä kirjoituksessa.
Valtaosa matkoistamme on omakustanteisia, joskin aina silloin tällöin saan kutsun pr- tai blogimatkalle, kuten vaikkapa taannoisella Blog Villen -reissulla Italiaan. Tuollakin matkalla kustansin lentolippuni itse, mutta niiden kanssa kävi tuuri, sillä nappasin meno-paluun Milanoon reilulla satasella. Tulevalla Nordic Blogger’s Experiencen matkalla Ahvenanmaalle toimin sekä isäntäbloggaajana mutta myös palkallisena työläisenä – ihan kuten viime syksyn Outdoors Finland -blogimatkalla Saimaalle.
Rahaa kertyisi sukan varteen lähinnä siitä syystä, että olen huono shoppailemaan tai hankkimaan uutta vaatetta ellei ole ihan pakko (tai jos printtinä on kissakuosi), mutta homma nasahtaa kasaan sen vuoksi, että rakastan muistikirjoja, kyniä, tusseja, hattuja ja … Listaa voi jatkaa vaikka miten pitkälle.
Meidän matkamme ovat siis yleensä budjettireissuja ja säästämme kaikessa mahdollisessa. Taannoisella kuukauden mittaisella Euroopan road tripillä nukuimme useamman yön teltassa, jolloin yöpymiskustannukset olivat kympin tai alle per sierainpari. Löydät lisää reissun kustannuksista tästä kirjoituksesta.
Törmäsin eilen ystäväni ja ihailemani naisen haasteeseen. Outi on tunnettu Trashionista ja kierrätysmaailman queen bee. Kun sosiaalinen media turpoaa koko ajan kuin pullataikina, on minulta mennyt täysin ohi Vuosi ilman uusia vaatteita -haaste. Aihe on mielenkiintoinen ja pistää miettimään omia kulutustottumuksiaan – myös siinäkin tilanteessa, kun ostaa suurimman osan (kuten minäkin teen) vaatteistaan kirppareilta. Ei sieltäkään tule hamstrata määräänsä enempää tavaraa tai vaatetta, ja ihan yhtälailla toisen käden kaupoissa voi tehdä turhia heräteostoksia vaatteen ollessa halpa.
Olen kaikkea muuta kuin ehdoton minkään asian suhteen, sillä mieli muuttuu ja takki kääntyy. Se on ihan luonnollista. Mutta ajattelin silti kokeilla kuinka pitkälle pääsen sekä vaate- että tavarapuolen hankinnoissa tässä kyseissä tempauksessa. Onnistuinhan omalla tavallani viime vuonna somessa levinneessä 100 tavaran -haasteessakin. Oma lehmä on tottakai ojassa, sillä reissuja on suunniteltu myös tälle vuodelle – niistä lisää tuonnempana – eikä mikään tietenkään ole ilmaista.
Mutta asioita voi priorisoida. Ja minä olen kovin utelias kokeilemaan. Ajattelin siis kirjata ylös kaikki sellaiset hankinnat, jotka eivät liity pakollisiin hygieniatuotteisiin, ruokatarvikkeisiin tai elämisen peruspilareihin, kuten nyt vaikkapa laskuihin. Tarkoitan siis vaatteita, työtarvikkeita, kamerapoliittisia asioita ja muuta sellaista.
Tänä vuonna olen tehnyt yhden tähän kategoriaan menevän hankinnan. Se on kuitenkin omalle ajankäytölle elinehto: mustakantinen Moleskinen kalenteri (26 €) tarttui mukaani eilen. Aion siis pistää asiat ylös ja katselmoida aihetta täällä blogin puolella pitkin vuotta. Tällä hetkellä kun millekään uudelle ei rehellisesti ole tarvetta kaapeista löytyvien aiempien vuosien hankintojen puolesta.
Sellaista mietintää tänään. Mitä tuumaatte? Kuvat ovat muuten tältä aamulta, kun lähdimme eilen illalla kaveriporukan kanssa mökkeilemään. Loput otokset ovat eetterissä huomenna – päivä oli säänsä puolesta varmasti koko talven valoisin!
8 Comments
Itse myönnän myös hamstraavani liikaa tavaraa sitten kirpparilta kun helposti aattelee, että tämä on niin halpaa ja tässä kierrättää. Olen viimeisen vuoden aikana yrittänyt muuttaa myös kirpparikäyttäytymistä kriittisemmäksi niin, ettei ihan jokaista kivan tai hassun näköistä vaatetta kantaisi kotiin. Kun vaatelakko iskee päälle, kompensoin sitä aina kirjaostoksilla… Huoh x) Vielä olisi joitain juttuja hankintalistalla kotiin, mutta muuten sitten voi kaikki ylimääräiset pennoset laittaa taas lemppariharrastukseen eli matkailuun!
Vuosi ilman uusia vaateostoksia kyllä kuulostaa todella extremeltä tästä omasta kirpparihamsteri-näkökulmasta! 🙂
Kääk kissakuosi! Tunnustan 😉 Itse kirppistelevänä oli muuten aika metkaa, kun Espanjassa kotikylillä oli eläinsuojelujärjestön kirppis. Sieltä saattoi ostaa vaikka mitä hyvällä omallatunnolla, kun tiesi että raha menee tarpeeseen. Saatoimpa kantaa sieltä ostamiani vaatteita takaisin kun muutettiin pois ja piti saada koko omaisuus sullottua rinkkaan. Tällä hetkellä uupuu lämpimiä käytännöllisiä duunivaatteita, mitä Espanjassa ei tarttennut. Onneksi löytyi täältäkin kirppis, josta voi hakea mitä puuttuu. Nyt ehkä kuitenkin kohtuudella, kun raha ei mene hyväntekeväisyyteen…Joten messissä ollaan!
Kannatan :)! Luen ja seuraan aina mielelläni miten ja mihin muut käyttävät rahaa. Joskus tulee meinaan ihmeteltyä miten ihmisillä ei muka olisi varaa matkustaa. Itse pidän kausittain kirjaa menoista ja tuloista ja on ollut hauskaa huomata kuinka vähän sitä vuodessa oikeasti (siis nykyään) menee kirppareihin tai mihinkään tavaraan (ja kuinka paljon kahviloihin :D). Viime vuonna kirjoitin blogiinkin matkabudjetteja löysemmin, koska parempi seuraamistapa on ollut hakusessa, mutta nyt olen vääntänyt itelleni paremmat taulukot tätä vuotta varten, joiden avulla seuraamisesta tulee taas mielenkiintoista :). Ajattelin myös julkaista matkabudjettien lisäksi ainakin joitakin lukuja, vaikka kuten facessa oli jossain keskustelussa puhetta, niin välillä omien kulujen/tulojen kertominen on hankalaa, koska mihin vedetään raja, että onko jokin juttu puhtaasti menoa/tuloa, investointia vai mitä. Tää sun tapas onkin siitä hyvä, että kirjaat tosiaan tällaisia ns. ylimääräisiä kuluja, joihin voi jokainen vaikuttaa kyseenalaistamalla omia kulutustottumuksiaan (tosin voihan niihin laskujen suuruuteenkin vaikuttaa, mutta anyways), on lukijallekin selkeää sitten. Ehkä liityn joukkoon ja teen sen tähän tyyliin kanssa :).
“Ei sieltäkään tule hamstrata määräänsä enempää tavaraa tai vaatetta, ja ihan yhtälailla toisen käden kaupoissa voi tehdä turhia heräteostoksia vaatteen ollessa halpa.”
Tämä on niin totta! Syyllistyin aiemmin tähän ja ostelin 1-2 euron vaatteita kirpparilta liikaa. Sen selitti itselleen niin, että tuote on halpa, kierrätetty ja sen voi tarpeen tullen itsekin kierrättää joko myymällä tai lahjoittamalla UFFin laatikkoon. Mutta kirpputoreiltakin voi tosiaan ostaa tuotteita turhaan. Oon lukenut aiheesta pari hyvä kirjoitustakin, jotka ovat käsittelleet sitä miten ostamista perustellaan itselleen nykyään niin, että tuotteen voi aina myydä eteenpäin kirpputorilla. Tässä yks todella hyvä linkki kiinnostuneille:
http://www.hs.fi/elama/a1305886711513?jako=ffd5a6b8eb707313374863259ac24be6&ref=fb-share
Voi miten hyvä ja ajankohtainen postaus. Aion tarttua tähän haasteeseen! Kiito!
Säästökuurilainen ilmoittautuu! Mä olen viime vuosina ostanut todella vähän vaatteita tai mitään muutakaan pikkukamaa itselleni ja siitä on muodostunut jo melkeinpä elämäntapa. Harkitsen paljon tarkemmin ostamisia kuin ennen. Jopa ripsivärit ja meikkivoiteet ovat saaneet tässä samassa kyytiä… tosin sitten samaan aikaan olen kuluttanut muissa asioissa paljon enemmän kuin ennen, kyten yksityisautoilussa ja esim. beibin kertakäyttövaipoissa… Viime vuonna listasin kalenteriin ne kaikki asiat jotka halusin hankkia tai tehdä, mutta tänä vuonna voisinkin sen sijaan listata vain ne hankitut asiat! Olettaisin että näin lista pysyisi entistäkin pienempänä. Katsellaan siis loppuvuodesta…
Voi kyllä, voisin alkaa itsekin merkkaamaan ylös kaikki turhanpäiväiset ostokset. Ehkä ne alkaisivat pikkuhiljaa jäämään lopullisesti nollatasolle kun tietää että ne pitäisi pistää ylös. Vieläkun oppisi tuohon reissulla säästämiseen. Tykkään telttailusta mutta melkolailla vain patikkaretkillä. Ehkä ei aina tarvisisi löytää hyvää hotellia. 🙂
Olipa hyvä postaus!
Oi mahtava säästöidea tuo vuosi ilman uusia vaatteita! Hittolainen ku huomasin juuri, että vaikka sain sullottua raskautta ennen olleet lempifarkkuni jalkaan, ne on niin raihnaiset että päivä paistaa haaroista läpi. Ehkä sallin itselleni ne farkut ja sitten muuten korkeintaan kirppistellen 🙂
Niin sanotuista turhista ostoksista olisi tosiaan mukava päästä kokonaan eroon, ja olen siihen pyrkinytkin jo pidempään ja osittain onnistunut. Mutta tavaraa on kaikesta huolimatta omalla mittapuullani järjettömät määrät. Tämä konkretisoitui, kun pakkasimme kamat varastoon maailmanympärimatkan ajaksi. Veikkaan, että paluun myötä niistä kamoista osa lähtee suoraan jakoon pääsemättä enää takaisin kämppään. Karsintahan olisi tietty kannattanut tehdä ennen reissua, mutta aina ei ehdi tai jaksa kaikkea. 🙂
Tsemppiä hankintojen parempaan harkintaan!